Nuoren tutkijan makoisa perjantai

Korona-ajan ensimmäinen lähitapaamisena järjestetty syysseminaari maistui nuorelle tutkijalle kuin uunituore korvapuusti. Seminaari järjestettiin yhdessä Sosiaalilääketieteen yhdistyksen kanssa. Aiheet olivat kiinnostavia ja kollegoiden tapaaminen kasvotusten erittäin virkistävää. Seminaarin sisältöön voi tutustua tarkemmin SRY:n sivuilla olevasta kirjoituksesta. Virkistäytymistä ja ruumiillista hyvinvointia tarjosi myös seminaarin lounaspaikka. Miten mukavaa sitä onkaan syödä yhdessä, kun innostunut puheensorina leviää pitkin ruokasalia! Osallistujat pääsivät nauttimaan herkullisesta alkusalaateista pikkelöidyin vihanneksin sekä lohesta tai salaattiannoksesta. Vaikka työpaikan lounasravintolan tarjonnassa ei ole mitään vikaa, ja seuraakin saattaa hyvällä tuurilla nykyään jo löytyä, Ravintola Töölön miljöö vähintäänkin tuplasi ruokailuelämyksen.

Kun seminaarin anti oli ohi, nuoret tutkijat suuntasivat Tapanilaan viettämään yhteistä iltaa vegaaniruuan merkeissä. Ruokailo-yrityksen perustaja ja vegaaniruokakouluttaja Charlotta Hyttinen sekä kokki Mari Lahdenperä esittelivät meille aluksi vegaaniruuan raaka-aineita ja kävimme läpi teoriaosuutta. Lähes kaikkiin kysymyksiin joku meistä osasi vastata, mutta paljon uutta opimme myös teoriapuolelta.

Teoriaosuuden jälkeen meidät päästettiin keittiöihin harjoittelemaan teoriaa käytännössä ja lopuksi nautimme aterian yhdessä. Aloitimme aterian inkiväärisen raikkaalla linssisosekeitolla, jonka väri, tuoksu ja maku helli aisteja. Erityisesti tofun käsittely ja paistaminen samaan aikaan pinnalta rapeaksi ja sisältä meheväksi oli osalle osallistujista ollut kotikeittiössä haasteena. Vetäjien neuvoilla tarjolle saatiinkin aivan loistavaa tofua, ei yhtään vetistä eikä yhtään mautonta. Pääsimme pyörittelemään myös kevätrullia, mikäli sellaiselle oli omassa osaamispakissa vajausta. Niiden rinnalla nautittiin tahini-dippiä, loistava makuyhdistelmä sekin. Allekirjoittaneen keittiössä nuijittiin lähes puoli tuntia limepaloja, kirsikkatomaatteja, valkosipulin kynsiä sekä chiliä mehumaiseksi kastikkeeksi, joka maustettiin ja lisättiin kaaliraasteeseen. Aivan mieletön makujen sinfonia, tämä lähtee kotona kokeiluun (ei kiireisenä arkena). Opimme myös, että sipulin kuullottaminen kannattaa tehdä hitaasti ja rakkaudella, vain siten syntyy täyteläinen bolognesekastike. Lopulta pöytä oli täynnä mitä herkullisimpia ruokalajeja ja aterian kruunasi mehevä mutakakku silkkisen samettisella kookos-vaniljajäätelöllä.

Lämmin kiitos vetäjille hyvin suunnitellusta ja erittäin maistuvasta illasta. Tästä on hyvä viedä reseptejä arkeen ja tutustuttaa myös lähipiiri herkullisiin vegaaniruokiin.

Ruokailoa kaikille!

-Henna Jalkanen ja Noora Houttu