Seminaaritarinoita – Syysseminaari 2021
SRY:n ja SLY:n yhteiseen Eriarvoisuus lautasella -syysseminaariin osallistui paikan päällä 39 kuulijaa, kun taas etänä tilaisuutta seurasi noin kaksinkertainen määrä yhdistysten jäseniä sekä opiskelijoita. Tapahtumatallenne oli osallistujien katsottavissa kaksi viikkoa, ja se keräsikin satoja katselukertoja. Keynote-puhujamme Rebecca O’Connellin kirjoitus julkaistiin SRY:n blogissa joulukuun alussa, ja nyt on vuorossa toinen seminaariaiheinen kirjoitus, jonka ovat koostaneet Kaija Rautavirran opiskelijat.
Ruokaköyhyyttä Euroopassa
Seminaarin käynnisti Rebecca O’Connell, joka esityksessään kertoi Julia Brannenin kanssa tekemästään tutkimuksesta Low-income families in hard times in Europe: food poverty within a multi-level framework. Tutkimuksessa tarkasteltiin vähävaraisten perheiden syömiskäyttäytymistä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tutkimuksen kiinnostus oli yksinhuoltajaperheiden arkisissa ruokakäytännöissä. Tutkimuksessa tuotettiin tietoa lapsiperheiden ruokaköyhyydestä Euroopassa.
Hanna Walsh on tutkinut suomalaisten yksityisillä palveluntarjouajilla työskentelevien ruoankäyttöä ja sen laatua PAMEL-tutkimuksessa. Terveellistä ruokavaliota hahmotettiin suomalaisten kansallisten ravitsemussuositusten, esimerkiksi ruokapyramidin kautta. Ruoan turvallisuudella tarkoitettiin sen toimitusvarmuutta, riittävää laatua ja määrää. Sosioekonomisella taustalla nähtiin olevan positiivinen vaikutus, kun kyseessä oli naisia, isoja ryhmiä, korkeasti koulutettuja tai eläkeläisiä. Tällöin ei nähty niin suurta yhteyttä työhön tai tulotasoon.
Sosioekonominen asema aikuisuudessa
Tohtori Jatta Salmela perehdytti meidät tutkimusryhmänsä tutkimukseen lapsuuden ja aikuisuuden sosioekonomisen aseman yhteydestä ruokasuositusten mukaiseen syömiseen. Tutkimuksessa selvitettiin julkisella sektorilla työskentelevien lapsuuden ja aikuisuuden sosioekonomista asemaa ja niiden yhteyttä nykyisiin ruokailutapoihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sosioekonomisella asemalla oli positiivinen vaikutus ruokailutapoihin, lukuun ottamatta levitteen sekä osassa tapauksia lihan ja lihajalosteiden käyttöä.
Antti Kähäri on tutkinut, miten sukupuolierot ovat muuttuneet ruokavalion kasvisten määrässä vuodesta 1979 vuoteen 2017. Lisäksi hän tarkasteli, vaikuttavatko ikä ja koulutus kasvisten päivittäiseen saantiin sukupuolten välillä. Tutkimuksen mukaan sukupuolierot kasvoivat vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen ero on pysynyt samana. Niin ikä kuin koulutus vaikuttavat positiivisesti kasvisten määrään ruokavaliossa. Ikä ja koulutus selittävät positiivista muutosta erojen pysähtymiselle, mutta ne eivät selitä sukupuolieroja.
Viimeisessä puheenvuorossa ennen lounasta Elina Vaara kertoi LoCard-hankkeeseen liittyvästä tutkimuksestaan, jossa tutkittiin eriarvoisuutta lautasella eli sosioekonomisia eroja ruokaostoksissa yli 65-vuotiailla aikuisilla Suomessa. Mitä korkeampi koulutus oli, sitä enemmän ostettiin hedelmiä ja kasviksia. Myös talouden tulojen noustessa ostettiin enemmän kasviksia ja hedelmiä. Runsaskuituisissa tuotteissa kahden hengen talouksissa tulojen noustessa tulokset puolestaan olivat käänteiset: kun tulot nousivat, runsaskuituisia tuotteita ostettiin vähemmän.
Sosioekonominen tausta ja ravitsemus
Seminaarin kutsuluennoitsija Ritva Prättälä aloitti osuuden puheenvuorollaan, jossa hän summasi mittavaa 40-vuotista tutkijan uraansa. Prättälää ohjasi urallaan alusta asti kiinnostus sosioekonomisen taustan vaikutukseen ravitsemukseen, jota hän pääsi tutkimaan useissa erilaisissa hankkeissa Suomessa ja kansainvälisesti. Hän pitää tärkeänä tieteiden välistä yhteistyötä, ja häntä voidaankin pitää poikkitieteellisen ravitsemustutkimuksen uranuurtajana.
Hanna Lagströmin tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asuinympäristön sosioekonomisen aseman yhteydestä äidin ja isän ruokavalion laatuun sekä näiden ruokavalioiden samankaltaisuutta. Äidin ja isän ruokavalion laaduissa havaittiin samankaltaisuuksia. Vastaavasti vanhemman ja esikouluikäisen lapsen ruokavaliot muistuttivat toisiaan. Asuinympäristön matala sosioekonominen status heikensi vanhempien ruokavalion laatua, jossa isällä vaikutus oli vahvempi.
Essi Skaffari esitteli DAGIS-hankkeeseen liittyvän tutkimuksensa, jossa selvitettiin 3–6–vuotiaiden lasten ruokailuja kodissa ja päiväkodissa ruokapäiväkirjojen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kaventaa sosioekonomisia eroja. Alemman tuloluokan perheet söivät vähemmän kalaa, marjoja ja tuoreita kasviksia kuin ylemmän tuloluokan perheissä. Erot eivät olleet terveydellisesti merkittäviä.
Haavoittuvat ryhmät
Satu Kinnusen tutkimuksessa kartoitettiin tutkimukseen osallistuneiden lastenkotien ruokahuollon laatua ja ravitsemusta. Tutkimuksen tuloksien mukaan punaista lihaa käytetään yli suositusten. Myös hiilihydraatin, sokerin ja suolan kulutuksen määrä oli suosituksiin nähden hieman korkeampi. Vain kokonaisrasvan ja proteiinin saanti oli suositusten mukaista. Ohjaajilla on suhteellisen vapaat kädet ruoanvalmistuksessa, mikä vaikuttaa ruoan tasalaatuisuuteen.
Sanna Talvia esitteli puheenvuorossaan tutkimuksen, jossa tutkittiin työn ulkopuolella olevien huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevien nuorten ruokasuhdetta. Ruokasuhteella tarkoitetaan henkilökohtaista suhdetta ruokaan ja syömiseen. Nuorten keskuudessa oli yleistä epäsäännöllinen ja niukka syöminen, syömättömyys, ahmiminen, näiden vuorottelu, ja lisäksi ruokavalioon kuului usein valmisruokia tai yksinkertaisia ruokia. Nuoret identifioivat itsensä valikoiviksi syöjiksi, joille ruoka on polttoainetta. Ajattelua ohjasi terveellisyys, monipuolisuus, säännöllisyys ja havainto siitä, että nuoret ovat yleensä tyytymättömiä itseensä ja omaan kehoonsa. Huonommuuden ja häpeän kokemukset olivat yleisiä.
Alueellisista eroista ylipainoon
Tommi Härkänen kertoi puheenvuorossaan tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli kuvata alueellisia eroja aikuisväestön suositeltavien ruokavalintojen välillä ravitsemukseen liittyvien paikkatietoanalyysien avulla. Paikkatietoanalyysien haaste on, että niihin tarvitaan huomattavan laaja aineisto, jotta vertailu olisi luotettavaa. Alueelliset päättäjät voivat hyödyntää tutkimuksessa tuotettua tietoa, jotta oikeanlaisia ravitsemuksellisia toimenpiteitä saadaan suunniteltua ja toteutettua.
Viimeisessä seminaariesityksessä Pertti Mustajoki avasi ajatuksiaan ylipainosta ja terveyden eriarvoisuudesta. Terveyden eriarvoisuuden osalta koulutusaste vaikuttaa voimakkaasti ylipainon esiintymiseen. Mustajoki perusteli ylipainoisuuden pääsyyksi ruokaympäristön muuttumisen epäterveellisemmäksi. Eriarvoisuuden vähentämiseksi tulisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan tasaisesti, esimerkiksi epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen nostamisella ja ravitsemusohjeiden yksinkertaistamisella.