Ravitsemussuositukset tarjoavat vertailukohdan sille, miten ruokavaliomme vastaa terveellisen ja kestävän ruokavalion tavoitteita. Tällaista tietoa voidaan hyödyntää väestötason ravitsemushaasteiden tunnistamisessa, toimenpiteiden kohdentamisessa sekä ravitsemuspoliittisen päätöksenteon tukena.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2023
Uusimmat Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2023 laajan tutkijajoukon työn tuloksena. Suositukset sisältävät sekä ravintoainekohtaisia viitearvoja että ruokaryhmäkohtaisia suosituksia. Lisäksi suositukset käsittelevät erilaisia ruokavaliomalleja. Suosituksissa annettiin numeeriset kulutustavoitteet neljälle kasvipohjaiselle ruokaryhmälle ja kolmelle eläinperäiselle ruokaryhmälle (Kuva 1).
Kuva 1. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten numeeriset kulutustavoitteet seitsemälle ruokaryhmälle: täysjyväviljat, kasvikset, marjat ja hedelmät, kasviöljyt ja kasvipohjaiset levitteet sekä ruoanvalmistusrasvat, pähkinät ja siemenet, maito ja maitovalmisteet, punainen liha ja kala.
Osana SUST 360 -hanketta julkaistun tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää suomalaisten aikuisten ruokavalioiden yhteneväisyyttä Pohjoismaisten ravitsemussuositusten kanssa eri väestöryhmissä. Analyysit perustuivat otannaltaan väestöä edustavaan FinRavinto 2017 -aineistoon, joka koostuu 1655 aikuisen 24 tunnin ruoankäyttöhaastatteluista. Aineiston tilastollisessa analyysissa hyödynnettiin tavanomaisten saannin mallinnusta, jotta päivittäisen vaihtelun vaikutus vähenisi ja tulokset kuvaisivat mahdollisimman hyvin osallistujien pitkän aikavälin ruokavaliota. Tämä on tärkeää, koska ravitsemussuositukset on tarkoitettu saavutettaviksi pidemmällä aikavälillä, ei yksittäisinä päivinä.
Sukupuolten välisen vertailun lisäksi tarkastelimme suositusten saavuttamista koulutustason, vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden, painoluokan sekä energiansaannin mukaan.
Sukupuoli, ikä, koulutus ja vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä tavoitteiden saavuttamiseen
Kutakin kasvipohjaista ruokaryhmää koskevan tavoitemäärän saavutti enimmillään noin viidennes naisista ja miehistä. Poikkeuksena olivat kasviöljyt ja kasvipohjaiset levitteet sekä ruoanvalmistusrasvat, joiden osalta jopa kolmannes miehistä saavutti vähintään 25 gramman päivittäisen tavoitteen. Heikoimmin toteutui täysjyväviljojen kulutustavoite. Lisäksi tulokset osoittivat, että valtaosa suomalaisista naisista ja miehistä ylittää punaisen lihan ja maitotuotteiden suositellut määrät, mutta kalan kulutus jää useimmiten tavoitteen alle. Erityisesti miehistä useampi kuin yhdeksän kymmenestä ja naisillakin useampi kuin kuusi kymmenestä ylitti punaisen ja prosessoidun lihan tavoitteen.
Korkeampi ikä oli yhteydessä parempaan maidon ja maitotuotteiden tavoitemäärän saavuttamiseen. Yli 65-vuotiaat miehet ja naiset saavuttivat 350–500 gramman päivittäisen kulutustavoitteen tavoiterajan useammin kuin nuoremmat ikäryhmät, kun taas etenkin nuoremmat miehet ylittivät suositellun ylärajan useammin kuin iäkkäämmät (Kuva 2).
Kuva 2. Osuudet miehistä ja naisista ikäryhmittäin (18–44-vuotiaat, 45–65-vuotiaat, 66–74-vuotiaat), jotka alittavat, saavuttavat tai ylittävät maidon ja maitotuotteiden saantisuosituksen (350–500 g/päivä).
Sekä naisilla että miehillä korkeampi koulutustaso oli yhteydessä kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä punaisen ja prosessoidun lihan suositusten parempaan toteutumiseen (Kuva 3).
Kuva 3. Osuudet miehistä ja naisista koulutusluokittain (ylin, keski ja alin), jotka alittavat, saavuttavat tai ylittävät kasvisten, marjojen ja hedelmien saantisuosituksen (500–800 g/päivä).
Myös vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä parempaan kasvisten, marjojen ja hedelmien suositusten saavuttamiseen niin naisilla kuin miehilläkin (Kuva 4). Toisaalta vapaa-ajallaan inaktiivisemmat saavuttivat maidon ja maitotuotteiden päivittäisen kulutus tavoitteen useammin kuin aktiivisemmat osallistujat, jotka etenkin miehissä ylittivät tavoitteen useammin.
Kuva 4. Osuudet miehistä ja naisista vapaa-ajan aktiivisuuden mukaan (aktiivinen, kohtalainen ja inaktiivinen), jotka alittavat, saavuttavat tai ylittävät kasvisten, marjojen ja hedelmien (500–800 g/päivä) ja maidon ja maitotuotteiden (350–500 g/päivä) saantisuositukset.
Energian kokonaissaanti on yhteydessä tavoitteiden saavuttamiseen
Energian kokonaissaanti oli vahvasti yhteydessä suositusten saavuttamiseen. Mitä enemmän energiaa ruokavaliosta saatiin, sitä todennäköisemmin kasvipohjaisten ruokaryhmien kulutustavoitteet täyttyivät. Eläinperäisten ruokaryhmien tavoitteiden saavuttaminen oli puolestaan heikompaa suurimman energiansaannin ryhmässä.
Kalan kohdalla energiansaanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä tavoitteiden saavuttamiseen.
Vaikka havainto ei ollut yllättävä, tulokset korostavat energian kokonaissaannin huomioimisen tärkeyttä ravitsemussuositusten laatimisessa ja niiden toteutumisen arvioinnissa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää viestiä nykyistä selkeämmin siitä, miten ruokasuositukset suhteutuvat energiansaantitasoon. Tämä tukisi sekä tutkimustyötä että suositusten soveltamista käytäntöön erilaisille kohderyhmille väestössä.
Tarvitaan kunnianhimoisia toimia koko ruokajärjestelmässä sekä erilaisten väestöryhmien huomioimista
Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että suomalaisista aikuisten ruoankulutus on kaukana pohjoismaisten ravitsemussuositusten tavoitteista. Ruokavalioiden laadun parantaminen edellyttää nykyistä kunnianhimoisempia ja koko ruokajärjestelmän läpileikkaavia toimia. Toimien suunnittelussa on keskeistä huomioida myös niiden oikeanlaista kohdentumista eri väestöryhmiin.
Suomessa tarvitaan jatkossakin ajantasaista tietoa suomalaisten ruoankulutuksesta. Ilman laadukasta seurantatietoa on vaikea arvioida, miten ruokavaliot muuttuvat ja millaiset toimet todella edistävät terveellisempiä ja kestävämpiä ruokailutottumuksia. Tutkimustiedolla on keskeinen rooli, kun rakennamme vaikuttavaa ravitsemuspolitiikkaa ja tuemme päätöksentekoa tulevaisuudessa.
Alkuperäinen julkaisu: https://foodandnutritionresearch.net/index.php/fnr/article/view/13737
Tutkimus on osa Tiina Suikin väitöskirjakokonaisuutta: Healthy and sustainable diets as determinants of weight status in Finnish adults – Integrating epidemiological, metabolomic and genetic perspectives
Tiina Suikki, ETM, Väitöskirjatutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto
Niina Kaartinen, Dosentti, Erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Avaisanat: ravitsemussuositukset, väestö, ruoankulutus, aikuiset
Artikkelikuvan lähde: Pohjois-Savon Agri-Food klusterin kuvapankki