Suomalainen ruokaympäristö tukee kasvipainotteisen ruokavalion noudattamista
Kasvipohjaiset ruokavaliot ovat arkea yhä useammassa suomalaisperheessä (1). Silti yksi kysymys jää usein ilmaan: mistä elintarvikkeista eri ravintoaineet näissä ruokavalioissa saadaan? Vaikka tutkimuksia vegaani-, kasvis- ja sekaruokavaliota noudattavien lasten ja aikuisten ravitsemustilasta julkaistaan yhä enemmän, tarkkaa tietoa ravintoaineiden lähteistä on tarjolla yllättävän vähän.
Tuoreessa MIRA2-tutkimuksemme julkaisussa tarkastelimme suomalaisia päiväkoti‑ikäisiä lapsia ja heidän huoltajiaan, jotka noudattivat joko vegaani, kasvis- tai sekaruokavaliota.
Täydennetyt kasvipohjaiset maidonkaltaiset tuotteet toimivat maitotuotteiden tapaan monien ravintoaineiden keskeisenä lähteenä
Maito ja kasvipohjaiset maidonkaltaiset tuotteet olivat merkittävässä roolissa kalsiumin, B2-vitamiinin (riboflaviini), D-vitamiinin ja B12-vitamiinin saannin kannalta kaikissa ruokavalioryhmissä sekä lapsilla että aikuisilla. Suomessa on pitkä perinne elintarvikkeiden täydentämisestä, ja esim. maitoa ja nestemäisiä maitotuotteita on suositeltu täydennettävän D-vitamiinilla jo vuodesta 2002. Täydentämissuosituksia on sittemmin uudistettu ja laajennettu koskemaan myös kasvipohjaisia tuotteita (2). Aineistossamme, joka kerättiin vuosina 2021–2022, suurin osa käytetyistä kasvipohjaisista maidonkaltaisista tuotteista oli täydennetty D-vitamiinilla, kalsiumilla sekä B2- ja B12-vitamiineilla.
Palkokasvit ovat erinomainen kuidun, folaatin ja monityydyttymättömien omega-3-rasvahappojen lähde
Vegaani- ja kasvisruokavaliossa runsaampi palkokasvien käyttö heijastui suurempaan folaatin, kuidun ja monityydyttymättömien omega-3-rasvahappojen saantiin verrattuna sekaruokavalioon. Myös ruokavalion rasvan laatu (monityydyttymättömien rasvahappojen suhde tyydyttyneisiin rasvahappoihin) oli parempi vegaani- ja kasvisruokavalioissa kuin sekaruokavaliossa. Suomalaisen aikuisväestön tyydyttyneen rasvan saanti on runsasta (3), ja muutoksia rasvan laatuun voitaisiin saavuttaa korvaamalla osa maitotuotteista ja lihasta kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja palkokasveilla.
Kasvisruokavalioiden haasteena riittävä DHA:n saanti?
Eri ruokavaliot toivat esiin myös omat haasteensa. Vegaani- ja kasvisruokavaliota noudattavilla dokosaheksaeenihapon (DHA, monityydyttymätön omega-3-rasvahappo) saanti oli käytännössä olematonta. DHA:n pääasiallinen luontainen lähde on kala ja kananmuna, eikä sitä juurikaan esiinny kasvipohjaisissa elintarvikkeissa. DHA:lla on keskeinen rooli erityisesti varhaislapsuudessa aivojen, immuunijärjestelmän ja silmän verkkokalvon kehityksessä. Vaikka elimistö voi muodostaa DHA:ta välttämättömästä alfalinoleenihaposta, aineenvaihduntareitin tehosta ja riittävyydestä vähäisen tai jopa olemattoman ruokavaliosaannin yhteydessä tiedetään vielä liian vähän. Aiheesta tarvitaan lisää erityisesti pitkittäistutkimuksia.
Tuloksistamme nousee vahvasti esiin se, miten suomalainen ruokaympäristö tukee kasvipohjaisten ruokavalioiden toteuttamista. Suomessa on pitkät perinteet elintarvikkeiden täydentämisestä, ja elintarviketeollisuus on ottanut suositukset laajasti käyttöön. Samalla tulokset kuitenkin osoittavat, että DHA:n ja myös jodin saanti vegaani- ja kasvisruokavalioissa on matalaa. Näiden ravintoaineiden saannin riittävyyttä tulisi selvittää tarkemmin tulevissa tutkimuksissa. On myös mahdollista, että tulevaisuudessa tarvitaan entistä laajempia täydennysratkaisuja tai uusia tuotekategorioita, jotka tukevat näiden ravintoaineiden saantia kasvipohjaisissa ruokavalioissa.
Venla Tilli, FM, väitöskirjatutkija
Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto,
Helsingin yliopisto
Alkuperäinen artikkeli:
Tilli, V., Hovinen, T., Kettunen, E., Freese, R., Itkonen, S.T., Erkkola, M., Suomalainen A., Korkalo, L. Food sources of macro- and micronutrients in young children and adults following vegan, vegetarian, and omnivorous diets. Eur J Nutr 65, 88 (2026). https://doi.org/10.1007/s00394-026-03898-9
Tutkimusryhmän verkkosivut: https://blogs.helsinki.fi/kasvisruokavaliot-ja-lapsi/
Lähteet:
- Simojoki M, Kaartinen NE, Maukonen M, Paalanen L, Sares-Jäske L, Suikki T, Tapanainen H, Männistö S. Kasvipainotteiset ruokavaliot suomalaisessa aikuisväestössä: Tuloksia kansallisesta Terve Suomi -tutkimuksesta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2026;63(1):196–208. https://doi.org/10.23990/sa.163134
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kansalliset täydentämissuositukset. Internet-lähde. Päivitetty 12/2025. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/kansalliset-taydentamissuositukset/ Viitattu 13.3.2026.
- Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. Helsinki, 2018
Asiasanat: vegaaniruokavalio, kasvisruokavalio, kasvipohjaiset tuotteet, elintarvikkeet