Ajankohtaista tietoa ravitsemuksesta ja ruokaturvasta arktisilla alueilla
Osallistuin Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen edustajana 26.-29.5.2026 Färsaarten Tórshavnissa järjestettyyn UArctic-konferenssiin. Norjan, Islannin, Tanskan ja Suomen ravitsemustieteen yhdistykset järjestivät konferenssiin aloituspäivänä yhteispohjoismaisen symposiumin, jonka aiheena oli ravitsemus ja ruokaturva arktisella alueella. Symposiumin puheenjohtajana toimi Jutta Dierkes Bergenin yliopistosta ja Norjan ravitsemustieteen yhdistyksestä. Islannin edustajana puolestaan oli Bryndís Eva Birgisdóttir (Islannin yliopisto) ja Tanskan edustajana Ellen Trolle (Tanskan teknillinen yliopisto).
Symposiumissa oli kaksi key note -esitystä ja kolme lyhyttä esitystä. Ensimmäinen esitys (Ólafur Ögmundarson, Islannin yliopisto) keskittyi arktisten saarialueiden ruokaturvaan painottuen Islantiin, toinen (Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensen, Aarhusin ja Grönlannin yliopistot) puolestaan esitteli grönlantilaisen ACCEPT-kohorttitutkimuksen tuloksia.
Ögmundarson kertoi, että Islannin varautuminen kriisitilanteisiin ruokaturvan näkökulmasta on heikko, sillä elintarvikkeita tuodaan paljon ulkomailta. Vaikka maidon- ja lihantuotannon osalta omavaraisuusaste onkin korkea, eläinten rehu on yhä vähemmässä määrin kotimaista. Myös kalakasvattamoiden rehut kulkevat pitkän matkan saarelle jopa Kiinasta asti. Perunaa on saatavana kotimaisena, samoin vihanneksia vähemmässä määrin mutta niidenkin omavaraisuusaste on heikkenemässä lisääntyneen tuonnin ja kuluttajien monipuolistuneiden tarpeiden myötä. Lue lisää Islannin ruokaturvasta (englanniksi).
Bonefeld-Jørgensen totesi esityksessään, että perinteiset grönlantilaiset merieläimiin (valas, hylje) ja kalaan perustuvat ruokavaliot sisältävät paljon omega-3-rasvahappoja mutta myös ympäristömyrkkyjä. Samanaikaisesti haasteena on elintapamuutokset ja ruokavalioiden länsimaistuminen ja niiden mukana seuraavat terveysvaikutukset. Esimerkiksi aiemmin hiilihydraattien osuus ruokavaliossa on ollut erittäin pieni ja tällä hetkellä osuus on noin 50 energiaprosenttia. ACCEPT-syntymäkohortissa noin 85 % nautitusta ruoasta oli tuontitavaraa ja enää 15 % oli perinteisiä ruokia. Lue lisää grönlantilaisten ruokavalioista (tanskaksi).
Symposiumissa lyhyet esitykset piti Mike Yiou Zhu (Norjan merentutkimuslaitos) Koillis-Atlantin kalastusalueen merkityksestä maailmanlaajuiselle ja alueelliselle ruokaturvalle sekä Anna Sofia Veyhe (Färsaarten yliopisto) sukupolvien välisistä yhteyksistä jodia sisältävien elintarvikkeiden käytön ja painoindeksin välillä färsaarelaisilla nuorilla. Lisäksi allekirjoittanut esitteli suomalaisten maanviljelijöiden näkemyksiä muuttuvasta ruoankäytöstä ja ruokaturvasta osana Kestävät vesi- ja ruokatulevaisuudet –hanketta.
UArctic-konferenssi on monitieteinen konferenssi käsitellen aihealueita alkuperäiskansojen oikeuksista arktisen alueen logistisiin haasteisiin. Konferenssin teemana oli ”Healthy Humans and Oceans in the Arctic”, ja konferenssi saavutti historiansa ennätysyleisön, 1400 osallistujaa, ollen myös suurin Färsaarilla järjestetty konferenssi. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös yksipäiväinen Ocean Connectivity -konferenssi. Vaikka ravitsemustieteilijöitä ei ollut paikalla kovinkaan monta, päädyin sattumalta käymään keskustelua kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijan Shondra Stadnykin kanssa heidän projektistaan ”Documenting and sharing Inuit country food knowledge in Nunavut”. Hän kertoi kuinka perinteisiä ruokia eli tässä tapauksessa valaanlihaa fermentoidaan mursunnahassa ja mitä haasteita ilmastonmuutos aiheuttaa. Ruokaturva oli näkyvä aihe läpi koko konferenssin mutta olisin itse kaivannut siihen syvällisempää ravitsemustieteellistä näkökulmaa – tässä meillä on tieteenalana vielä työnsarkaa.
Färsaaret tarjosi hedelmälliset puitteet pohjoismaiselle yhteistyölle
Färsaaret oli konferenssiympäristönä ainutlaatuinen paikka, sillä luonto oli läsnä kaikkialla, jopa konferenssipaikalta oli upea merinäköala. Lampaita saarilla oli paljon, samoin kalankasvatuslaitokset olivat tavanomainen näky. Konferenssilounailla tarjottiinkin joka päivä erinomaista kalaruokaa. Pohjoismainen yhteistyö otti astetta syvemmän askeleen, sillä symposiumin järjestelytoimikunta majoittui samassa talossa, jonka pilke silmäkulmassa nimesimme Nordic Nutrition Holiday Homeksi.
Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen tämän vuoden toimintasuunnitelma painottaa pohjoismaista yhteistyötä, joten tästä on hyvä jatkaa vuoden 2028 Kööpenhaminassa järjestettävän pohjoismaisen ravitsemuskonferenssin suunnitteluun, unohtamatta syyskuussa 2026 yhteispohjoismaisena ponnistuksena toteutettavaa Nordic Nutrition Summer Symposium -kesäkoulua.
Seuraava UArctic-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2028 Ruotsin Uumajassa. Pohjoismaiset ravitsemustieteen yhdistykset jatkavat tämänkin aiheen tiimoilta yhteistyötä ja tavoitteena on jälleen järjestää yhteissymposium ja pitää ajankohtaisia ruokaturva-asioita esillä.
Symposium sai tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta.
Suvi Itkonen
Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen hallitus, kansainvälisten asioiden vastaava
Helsingin yliopisto