Vuonna 2025 SRY tuki yhteensä yhdeksää jäsentämme osallistumisesta tieteelliseen konferenssiin. Julkaisemme tässä heidän matkakertomukset aikajärjestyksessä. Kiitos mielenkiintoisista kertomuksista, havainnoista ja opeista!
////
Manaaki taiao, manaaki tāngata, manaaki meake nei – Huolehdi ympäristöstä, ihmisistä ja tulevaisuudesta
Eeva Rantala, Matkakertomus ISBNPA 2025 -konferenssista, 11.–14.6.2025
ISBNPA eli International Society of Behavioral Nutrition and Physical Activity (https://isbnpa.org/) on kansainvälinen tieteellinen seura, jonka tavoitteena on edistää ravitsemukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää käyttäytymistieteellistä tutkimusta ja sitä kautta planetaarista terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitetta toteutti myös seuran tämän vuotinen konferenssi, jonka teema näkyy matkakertomuksen otsikossa. Konferenssi järjestettiin Aucklandissa, ”purjeiden kaupungissa”, 11.–14.6.2025 (https://annualmeeting.isbnpa.org/). Noin 900:n osallistujan ja yli 1200:n esityksen myötä konferenssi oli yksi suurimmista ISBNPA:n järjestämistä kokouksista. Se oli myös odotettu, sillä Aucklandin konferenssin oli määrä toteutua jo vuonna 2020. Pandemia kuitenkin laittoi suunnitelmat uusiksi.
Tutkimus alkuperäiskansojen kanssa
Alkuperäisväestöt ja heidän kanssaan tehtävä tutkimus oli yksi konferenssin kantavista teemoista. Erityistä huomiota sai isäntämaa Uuden-Seelannin alkuperäiskansat, maorit, joiden kieli, kulttuuri, maailmankuva ja tutkimus olivat keskeinen osa konferenssin ohjelmaa. Avajais- ja päätösseremonia noudattivat maorien perinteitä, maorinkieliset ilmaukset vilahtelivat niin puhutussa kuin kirjallisessa tekstissä ja kaksi neljästä keynote-puhujasta oli maoritaustaisia, maorien parissa työskenteleviä tutkijoita. Maoritaustaisten tutkijoiden esityksiä seurasivat aina tuliset suosionosoitukset, joissa yleisössä istuneet maorit nousivat seisomaan, huusivat kuorossa maorien perinteisiä taisteluhuutoja ja lauloivat maorinkielisiä lauluja.
Alkuperäiskansat näkyivät konferenssissa myös niiden tutkimukselle omistetuissa sessioissa. Esityksissä jaettiin kokemuksia tutkimusyhteistyöstä paitsi maorien myös muun muassa Australian aboriginaalien ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kanssa. Yhteistyön onnistumisen avaimina korostuivat kunnioittava kohtaaminen, luottamuksen rakentaminen ja yhdessä tekeminen. Yhteisön historia, maailmankatsomus, perinteet ja tarpeet tulee tuntea ja ottaa lähtökohdaksi terveyden edistämistoimien suunnitteluun, olipa kyseessä elintapainterventio tai hyvinvointia mittaava kysely. Länsimaisessa valtaväestössä kehitetyt menetelmät eivät usein toimi – ainakaan muokkaamatta. Ratkaisut edellyttävät kykyä tunnistaa tilaisuuksia ja omaksua luovia lähestymistapoja terveyden edistämiseen. Liikkuminen ja hyvinvointi voivat lisääntyä esimerkiksi yhteisön voimin toteutetun rakennusprojektin tai perinteisten pelien ja leikkien myötä. Ravitsemus voi kohentua yhteisön ruokaperiteitä ja ruokaan liittyviä käsityksiä kunnioittaen. Planetaarinen terveys voi puolestaan edistyä vaalimalla luontoa kunnioittavia perinteitä, joissa luonnossa liikutaan ja sen resursseja hyödynnetään kestävästi. Tärkeä viesti oli myös, että omistajuus tutkimuksen tuotoksiin tulee säilyä siihen osallistuneella tai sen kohteena olleella yhteisöllä.
Alkuperäiskansojen parissa tehdyn tutkimuksen opit ovat arvokkaita ja tulisi huomioida aina, kun tehdään tutkimusta ihmisten parissa. Erityisen tärkeitä ne ovat yhteistyössä haavoittuvien ryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa. Opit kannatta pitää mielessä myös kohtaamisissa, joissa vastassa on henkilö, joka ei luota tieteelliseen tutkimukseen, tutkimusyhteisöön tai esimerkiksi ravitsemussuosituksiin.
Hyvien käytänteiden kehittäminen, toimeenpano ja skaalaus
Toisen huomattavan teeman konferenssissa muodostivat näyttöön perustuvien toimintamallien, käytänteiden ja työvälineiden eli erilaisten interventioiden suunnittelu, toimeenpano, arviointi ja skaalaus. Interventiot tarkoittavat tässä kaikenlaisia ”väliintuloja” aina koulujen ruokakasvatustoimintamalleista digitaalisiin elintapasovelluksiin ja ruokaympäristön politiikkatoimiin. Uusien ravitsemussuositusten jalkauttamisen näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat osallistavaa sekä implementaatio- ja systeemitutkimusta koskevat työt. Ne jakoivat oppeja yhteiskehittämisestä ja kohderyhmien osallistamisesta tutkimuksen eri vaiheissa, interventioiden toimeenpanosta ja levittämisestä sekä terveyskäyttäytymistä ohjaavien järjestelmien rakenteista, vuorovaikutuksista ja dynamiikoista.
Panokseni konferenssin ohjelmaan
Esittelin konferenssissa kaksi työtä. Ensimmäinen sai paikan implementaatio- ja systeemitutkimuksen palkintosessiosta, jossa kuultiin kuusi raadin valitsemaa suullista esitystä. Esitykseni koski väitöstutkimukseni viimeistä osatyötä, joka arvioi työpaikan valinta-arkkitehtuurin muokkaamisen vaikuttavuutta henkilöstön työaikaisiin ruoka- ja liikkumistottumuksiin. Toinen työni oli esillä posterina. Työssä arvioitiin yksilön elintapamuutosten tueksi kehitetyn Pienet teot -sovelluksen vaikutuksia ruokavalion laatuun ja painoindeksiin otoksessa Terve Suomi -väestötutkimuksen osallistujia.
Työt lisäsivät ymmärrystä erilaisista tavoista tukea kuluttajien siirtymää kohti kestävämpiä ruokatottumuksia. Mikä toimii, mikä ei, ja millaiset tekijät vaikuttavat toimivuuteen. Työt ovat osa monitieteistä, terveys- ja käyttäytymistieteitä yhdistävää tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimusta StopDia (2016–19) sekä sen jatkotutkimusta T2D-Data (2020–23). Hankkeissa kehitettiin, toimeenpantiin ja arvioitiin käytännöllisiä, tutkimustietoon pohjautuvia toimintamalleja, joiden tavoitteena oli tukea terveydelle suotuisien elintapojen omaksumista. Tavoitetta edistettiin kahdella lähestymistavalla, joista toinen kohdistui yksilön motivaatioon ja kykyihin, toinen yksilön elinympäristöön.
////
Matkakertomus Metabolomics 2025 Suvi Laamanen, Praha, 22.-26.6.2025 (pdf, klikkaa tästä)
////
Ambrin Babu, Travel Report, ISAPP, Canada, July 15th to 17th, 2025
I had the opportunity to attend the International Scientific Association for Probiotics and Prebiotics (ISAPP) 2025 annual meeting, held in Banff, Canada from July 15 to 17, 2025. It brought together researchers, clinicians, industry experts, and policymakers from around the world, all passionate about improving health through nutrition and microbiome science.
The conference focused on the latest works in probiotics, prebiotics, postbiotics, synbiotics, and fermented foods, and how these can be used in practical, evidence-based ways to support human health. As someone working at the intersection of nutrition and metabolic health, I was interested in talks focusing on how basic microbial mechanisms transform to real-world dietary applications.
I presented a poster titled “Changes in liver metabolic pathways demonstrate efficacy of the combined dietary and microbial therapeutic intervention in a MASLD mouse model.” The poster generated interest particularly around the potential for microbial and dietary strategies to influence liver metabolism in the context of Metabolic dysfunction-associated steatotic liver disease (MASLD). I was provided with feedback on the study design and statistical analyses. The conversation with industrial experts was both encouraging and insightful.
The program was packed with engaging talks and small-group workshops. I especially enjoyed sessions that explored how fermented foods and postbiotics can act as functional nutritional components, and how the gut-brain axis might be influenced by diet and microbial metabolites. There were also important discussions about standardizing definitions, conducting rigorous nutrition trials, and navigating the challenges of regulatory approval and consumer trust.
One highlight was the interactive discussion groups, where we could speak openly about study design, clinical translation, and how to improve the quality and impact of nutrition science. These conversations continued well beyond the sessions.
I am truly grateful to Finnish Society for Nutrition Research (SRY) for partially funding the travel funds for making this experience possible. It was a privilege to be part of such a forward-thinking and welcoming scientific community, and I am excited to apply what I have learned in my ongoing work.
////
International Congress of Nutrition (IUNS) -matkakertomukset (4 kpl), Pariisi, 24.–29.8.2025
Vilma Liikonen, Itä-Suomen yliopisto
Tämä matka-apuraha mahdollisti osallistumisen International Congress of Nutrition (IUNS) -ravitsemuskonferenssiin, joka pidettiin Ranskassa (Palais des Congrès, Pariisi) 24.–29.8.2025. Rahoituksen avulla turvattiin väitöskirjatutkimukseni ensimmäisten tulosten esittäminen korkealaatuisessa konferenssissa.
Kyseessä oli kansainvälinen ravitsemuskonferenssi, jossa käsiteltiin laajasti eri ravitsemustieteen teemoja erilaisten esitysten ja työpajojen muodossa. Vuoden 2025 pääteemana oli ”Sustainable Food for Global Health”, mikä edustaa myös meidän tutkimuksemme päämäärää. Väitöskirjatutkijana olen osa kansainvälistä HealthFerm-projektia (https://uefconnect.uef.fi/healthferm-tutkimus/), jossa tutkitaan innovatiivisten fermentoitujen kasvipohjaisten tuotteiden vaikutuksia terveyteen ja suolistomikrobistoon. En siis olisi voinut toivoa parempaa teemaa osaamiseni kehittämiseksi. Itselle hieman yllätyksenä oli, että erityisesti ultra-prosessoituihin ruokiin liittyvä keskustelu kiinnosti kovasti. Aihe oli myös yllättävän kontroversaali, joten aiheesta pääsi kuulemaan hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Tämä on toisaalta osa tieteellistä kanssakäymistä ja mielestäni hyvä kokea, jotta omaa kriittistä ajattelukykyä pääsee kehittämään. Myös suoli-aivo-akseliin ja personoituun ravitsemukseen (”personalized nutrition”) keskittyvät luennot olivat mieleeni.
Konferenssin yksi aiheista oli tarttumattomat sairaudet, johon kuuluvat myös tutkimuksemme kohteena olevat sydän- ja verisuonisairaudet. Omassa posterissani esittelinkin interventiotutkimuksemme ensimmäiset tulokset, joihin kuuluvat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät (mm. glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan merkkiaineet). Tulokset tuovat uusia näkökulmia kasvipohjaisten tuotteiden fermentoinnin terveysvaikutuksista, mitä voidaan hyödyntää ravitsemussuositusten ja ruokapalvelujen päivittämisessä sekä elintarvikealalla tulevaisuuden tuotekehityksessä. Myös luennot
Lisäksi urani alkuvaiheessa olevana tutkijana koin tärkeäksi päästä osallistumaan kansainväliseen tapahtumaan, sillä tämä auttaa tekemään sekä nimeni että tutkimusaiheeni paremmin tunnetuksi tiedeyhteisössä, mikä pidemmällä aikavälillä voi edistää uraani. Konferenssi olikin loistava tilaisuus esitellä ensimmäistä omaa tutkimustani alamme asiantuntijoille, mutta myös verkostoitua kansainvälisten kollegoiden kanssa, luoda tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia ja kehittää ravitsemusasiantuntijuuttani. Pääsinkin tutustumaan moneen uuteen kasvoon ja jakamaan kokemuksia – niin itse konferenssissa kuin vapaa-ajallakin.
Kokonaisuudessaan konferenssimatka oli onnistunut ja sain paljon eväitä tulevaisuuden tutkimukseeni. Toivonkin, että pääsen pian esittämään seuraaviakin tuloksia isolle yleisölle.
////
Moona Partanen, Itä-Suomen yliopisto
Osallistuin 23. International Congress of Nutrition of IUNS-kongressiin, joka järjestettiin Pariisissa 24.–29. elokuuta 2025. Tapahtumapaikkana toimi Palais des Congrès de Paris, ja konferenssin yleisteemana oli “Sustainable Food for Global Health”. En päässyt osallistumaan sunnuntain avajaispäivän ohjelmaan, vaan aloitin kongressikokemukseni ensimmäisten täysimittaisten sessioiden myötä maanantai aamulla.
Kongressin ohjelma oli laaja ja monipuolinen kattaen ravitsemustieteen eri osa-alueet perustutkimuksesta ja kliinisestä ravitsemuksesta aina globaaleihin terveys- ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Päivät rakentuvat rinnakkaisista symposiumeista, lyhyistä suullisista esityksistä, ja lisäksi tarjolla oli mahdollisuus tutustua laajaan näyttelyalueeseen.
Erityisesti minua kiinnostivat proteiineihin keskittyneet symposiumit, jotka tarjosivat monipuolisen katsauksen proteiinitutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Niissä käsiteltiin muun muassa proteiinin saannin merkitystä eri ikäryhmissä, kasvipohjaisten proteiinien laatua ja sulavuutta sekä uusia menetelmiä, joilla voidaan arvioida proteiinien biologista hyödynnettävyyttä. Keskusteluissa nousi esiin myös proteiinin rooli osana kestäviä ruokajärjestelmiä ja miten eri proteiininlähteet vaikuttavat sekä terveyteen että ympäristöön. Oli erityisen antoisaa kuulla tutkimusalueen viimeisimmistä tuloksista sekä eri näkökulmista, miten proteiinin saatavuutta tulevaisuudessa pyritään turvaamaan: kysymys mihin ei selkeästi ole vain yhtä vastausta. Näistä esityksistä sain myös arvokkaita näkökulmia omaan tutkimukseeni, joka keskittyy kasvipohjaisten proteiinien aineenvaihduntaan ja niiden yhteyksiin kuitujen kanssa.
Esitin kongressissa oman tutkimukseni e-posterina otsikolla ”Food matrix affects the digestion kinetics and postprandial metabolism of plant-based proteins: Comparison of in vitro and clinical in vivo data”, jossa esittelin kliinisen tutkimuksemme alustavia tuloksia yhdistettynä in vitro dataan. E-posterien esitysmuoto oli ainoastaan konferenssikeskuksessa olevilla tietokoneilla, eivätkä ne olleet kovin helposti saavutettavissa. Tämä rajoitti spontaania vuorovaikutusta, mutta pystyin kuitenkin kertomaan tutkimuksestani illallisilla ja kahvitauoilla siitä kiinnostuneille. Näin syntyneet keskustelut olivat antoisia ja tarjosivat mahdollisuuden syvällisempään ajatustenvaihtoon kuin mitä perinteinen posterisessio olisi välttämättä mahdollistanut.
Kokonaisuutena kongressi tarjosi ainutlaatuisen katsauksen ravitsemustieteen ajankohtaiseen kehitykseen ja tulevaisuuden suuntauksiin. Erityisen arvokasta oli nähdä, kuinka monella eri tavalla proteiinit ja kestävät ruokavalinnat olivat mukana kansainvälisessä tutkimusagendassa. Lisäksi kongressi tarjosi erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiseen: keskustelut muiden tutkijoiden kanssa toivat uusia näkökulmia ja loivat yhteyksiä, jotka todennäköisesti kantavat myös tulevissa projekteissa.
Yhteenvetona voin todeta, että IUNS-ICN 2025 oli akateemisesti inspiroiva ja ammatillisesti hyödyllinen kokemus. Vaikka e-posterin näkyvyys oli rajallinen, sain sen avulla avattua keskusteluja, jotka syvensivät omaa ajatteluani ja tarjosivat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Proteiinisymposiumit puolestaan vahvistivat kiinnostustani tutkimusalueeseen ja antoivat eväitä jatkaa oman tutkimukseni kehittämistä. Konferenssin teema “Sustainable Food for Global Health” konkretisoitui käytännön tutkimusesimerkeissä ja keskusteluissa, ja matka antoi paljon eväitä tulevaan työhöni ravitsemuksen ja terveyden edistämiseksi.
////
Tuulia Pietilä, Helsingin yliopisto
Osallistuin ensimmäistä kertaa ICN konferenssiin Pariisissa elokuun lopussa. Konferenssin ohjelma oli monipuolinen ja valinnanvaraa oli paljon. Päädyin kuuntelemaan esityksiä liittyen erityisesti proteiininlähteisiin, syöpätauteihin sekä biomarkkereihin. Olin kiinnostunut näkemään miten muut ovat analysoineet omiikkadatoja ja muutenkin päivittämään tietojani oman tutkimusaiheen ulkopuolelta esimerkiksi liittyen lihavuuden lääkehoitoon. Oli huolestuttavaa kuulla kuinka ruokahalua vähentävien lääkkeiden käyttö voi vähentää kasvisten ja hedelmien saantia tai jopa viedä ruokahalun kokonaan.
Mikrobitutkimuksiin liittyen haluan nostaa esille K. Clementin plenary puheenvuoron ja MetaCardis konsortion, joka keskittyy ymmärtämään suolistomikrobiston laadullisten ja määrällisten muutosten vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien patogeneesiin. Lisäksi suosittelen kiinnostuneita kaivamaan H Arioz Tuncin esittelemän revision prebioottien vaikutuksista immuniteettiin ”Impact of non-digestible carbohydrates and prebiotics on immunity, infections, inflammation and vaccine responses: a systematic review of evidence in healthy humans and a discussion of mechanistic proposals. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 1–74. https://doi.org/10.1080/10408398.2025.2514700.”.
Konferenssissa pääsi myös kuulemaan tulevasta CONSORT nutrition extension 2025 ohjeesta miten ravitsemus RCT tulisi raportoida. Kymmenen kohdan lisäys aikaisemmin tänä vuonna julkaistuun CONSORT 2025 listaan on tarkoitus submittoida pian, mutta nykyinen versio (huom ei vielä vertaisarvioitu) on jo saatavilla osoitteessa https://osf.io/pe4yt/. Suosittelenkin kaikkia ravitsemus-RCT-tutkimuksia tekeviä tutkimaan molempia ohjeistuksia jo intervention suunnitteluvaiheessa. Konferenssin toiseksi viimeisenä päivänä pääsinkin kuuntelemaan esitystä, jossa eräs RCT-tutkimus oli erinomaisesti esitelty ja raportoitu. Projektissa RESTRUCTURE (ClinicalTrials.gov NCT06113146) selvitettiin vaikuttaako prosessoitujen tuotteiden rakenne syömisen nopeuteen ja sitä kautta energiansaantiin, ateriakokoon ja kylläisyyteen. Alustavien tulosten mukaan rakenteella oli vaikutusta.
Lisäksi kuulin iloisia uutisia kaikille ravitsemusta ja syöpää tutkiville! Ranskalainen NARCe verkosto (The NACRe network, a French initiative in the nutrition and cancer field) on avaamassa ovensa myös eurooppalaisille kollegoillensa. Verkoston tarkoitus on edistää yhteistyötä ja tiedottaa ajankohtaisista tutkimuksista liittyen ravitsemukseen ja syöpiin. Lisäksi uransa alussa oleville on tulossa tapahtumia. Verkostoon voi liittyä täyttämällä verkoston nettisivuilta löytyvällä lomakkeella (kunhan sivuston käännös englanniksi valmistuu).
Konferenssin viimeisenä päivänä esitin juuri lehteen lähetetyn tutkimukseni ” Replacing dietary red meat with non-soy legumes has no effect on systemic inflammation via gut barrier function or choline metabolism in 6-week RCT with healthy men” tuloksia. Papumies-interventiossa miesten keskimääräisestä punaisen ja prosessoidun lihan saannista osa korvattiin kaupoistakin löytyvillä palkokasvituotteilla, siten että punaisen ja prosessoiduin lihan saanti viikossa, laski 760 grammasta noin 200 grammaan. Vaikuttaa, siltä että ruokavaliomuutos muuttaa ainakin koliinimetaboliaa, jonka yksi tunnetuimmista suolistomikrobivälitteisistä aineenvaihduntatuotteista on trimetyyliamiinioksidiksi (TMAO), joka on yhdistetty mm. systeemiseen tulehdukseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä tyypin 2 diabetekseen.
Konferenssi oli omalta osaltani kaikin puolin onnistunut, kiitos SRY:lle mahdollisuudesta osallistua ja esittää tutkimustuloksiamme!
////
Valeria Iannone, University of Eastern Finland
Main purpose of the grant:
The current obtained travel grant has been used for financial support for the attendance at the Nutrition Conference IUNS-ICN 2025, scheduled to take place in Paris, France from August 24th to 29th, 2025.
Content of the conference and take-home message:
The conference features a wide range of presentations, including keynote lectures, symposia, workshops and oral presentations. Within the “Sustainable Food for Global Health” theme, the Congress covers several topics, including clinical nutrition, basic research in nutrition, Food science, epidemiological, and social aspects of nutrition. It provided me a unique opportunity for networking, collaboration, and the dissemination of cutting-edge research findings. Particularly, I enjoyed a lot of sessions about the impact of ultra-processed food and the societal relevance. In addition, on Friday 29th I had the opportunity to give an oral presentation about my current research project which is part of the Cell2Eat Academy Project (n. 339184). The Cell2Eat project explores the use of plant cell cultures as innovative and sustainable food sources. Specifically, the research focuses on investigating the bioavailability and digestion of proteins in digestive conditions (upper and large intestine) using in vitro models and in vivo animal studies. Additionally, toxicological studies have been conducted, ensuring their safety as potential food sources.
As a early stage postdoctoral researcher, my participation at IUNS filled all my expectations. Particularly the take-home message are:
- Have shared my work and got feedback from other scientists.
- networking with other scientists.
- update on my research topic.
Valeria Iannone’s oral presentation Friday 29th at the session: “Basic research in Nutrition”
////
Johanna Mylläri, Tieteen ja makujen matkassa – ISNPR 2025 konferenssi, Taipei, 18.–19.10.2025
Lokakuussa 2025 osallistuin neljänteen kansainvälisen ravitsemuspsykiatrian tutkimusjärjestön (International Society of Nutrition Psychiatry Research, ISNPR) konferenssiin Taipeissa, Taiwanissa. Konferenssi on ravitsemuspsykiatrian alan merkittävin kansainvälinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen alan tutkijoita ja kliinisiä asiantuntijoita ympäri maailmaa keskustelemaan ravitsemuksen ja mielenterveyden välisestä yhteydestä. Kahden päivän tiivis ohjelma sisälsi plenaariesityksiä, rinnakkaissessioita ja työpajoja.
Työpajoissa ja rinnakkaissessioissa käsiteltiin monipuolisesti aiheita, kuten kasvipohjaisten ruokavalioiden vaikutusta masennukseen, ravitsemuksen roolia ikääntymisen ja kognitiivisen terveyden tukemisessa sekä innovatiivisia ratkaisuja ruokaturvattomuuden vähentämiseksi. Valitettavasti rinnakkaissessioiden vuoksi moni mielenkiintoinen esitys jäi kuulematta.
Konferenssin avasi professori Felice Jacka (Deakin University, Food & Mood Centre), joka esitti laajan katsauksen teollisten ruokavalioiden vaikutuksista biodiversiteettiin ja suolistomikrobiston monimuotoisuuteen. Jackan esitys korosti, että ultrapro¬sessoitujen elintarvikkeiden ja länsimaisen ruokavalion yleistyminen on yhteydessä suolistomikrobiston köyhtymiseen, mikä puolestaan liittyy suurentuneeseen mielenterveyden häiriöiden riskiin. Hän painotti tarvetta systeemisille ratkaisuille, kuten kestävälle maataloudelle ja ravitsemusperusteisille väestötason toimille, jotta voidaan turvata sekä ihmisen että ympäristön terveys.
Toinen mielenkiintoinen kokonaisuus oli symposiumi “Blind Spots in Nutritional Psychiatry”, jossa tarkasteltiin tutkimuksen ja kliinisen työn katvealueita. Esityksissä nousivat esiin häiriintynyt syömiskäyttäytyminen vakavissa mielenterveyden häiriöissä sekä ruokaturvattomuus. Molemmat tekijät muodostavat merkittäviä esteitä ravitsemusinterventioiden toteutumiselle, mikä korostaa sosiaalisten tekijöiden huomioimista niin tutkimusasetelmissa kuin hoitopolkujen suunnittelussakin.
Konferenssissa esiteltiin myös uusia teknologisia lähestymistapoja. Laajoja kielimalleja hyödyntäen pystytään esimerkiksi tuottamaan potilaan tarpeisiin räätälöityjä, ravitsemussuosituksiin nojaavia ateriasuunnitelmia kliinisen ohjauksen tueksi. Lisäksi NutriMental Screener esiteltiin uutena työkaluna ravitsemusriskin tunnistamiseen mielenterveyspalveluissa. Molemmat ratkaisut on kehitetty käyttäjälähtöisesti, mikä parantaa niiden sovellettavuutta käytännön työssä terveydenhuollossa.
Konferenssin toisena päivänä esittelin väitöskirjani osatutkimuksen tuloksia, jotka käsittelivät pohjoismaisen ruokavalion laadun yhteyttä masennusoireisiin. Pohjoismainen ruokavalio muistuttaa Välimeren ruokavaliota, mutta on kulttuurisesti ja ympäristöllisesti meille läheisempi. Huolimatta samankaltaisuuksista, pohjoismaisen ruokavalion ja masennuksen välisestä yhteydestä on julkaistu tutkimusta vasta vain vähän, joten aiheen esiin nostaminen kansainvälisessä asiantuntijayhteisössä oli tärkeää tietoisuuden lisäämiseksi. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että terveellisen pohjoismaisen ruokavalion noudattaminen liittyi pienempään masennusoireiden esiintyvyyteen.
ISNPR 2025 -konferenssin ilmapiiri oli inspiroiva. Oli hienoa nähdä, miten nopeasti ravitsemuspsykiatria kehittyy ja miten vahvasti se yhdistää biologiset, psykologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Yhteinen viesti oli selvä: ruokavalio on voimakas työkalu, joka voi vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin myös laajemmin kansanterveyteen ja kestävään kehitykseen, mutta vain jos se on saavutettavissa ja kulttuurisesti soveltuva.
Konferenssimatka oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan myös Taipein lääketieteelliseen yliopistoon ja paikalliseen ravitsemusterapiakoulutukseen. Lisäksi pääsimme näkemään ravitsemusterapeuttien työtä Taipein yliopistollisessa sairaalassa sekä tutustumaan sairaalaan ruokapalveluihin. Konferenssin jälkeen osallistuin ravitsemuspsykiatrian tutkimusverkoston työpajaan, jossa suunnittelimme tulevia yhteishankkeita ja kehitysprojekteja ravitsemushoidon eteenpäin viemiseksi osana mielenterveyden hoitoa kansainvälisesti. Tähän liittyen aloitamme NutriMental Screenerin pilotoinnin Suomessa ensi vuoden alussa.
Matkakohteena Taipei on vertaansa vailla. Siellä moderni kaupunkikulttuuri ja vanhat perinteet sulautuvat yhteen harmonisesti. Kaupunki tunnetaan värikkäistä yömarkkinoistaan, herkullisesta street foodista ja historiallisista temppeleistä. Taipein ruokakulttuuri höyryävine katukeittiöineen ja rohkeine aromeineen loivat tunnelman, jota en ole kokenut missään muualla. ’Stinky tofu’ eli fermentoitu tofu, oli varmasti matkan mieleenpainuvin ruokaelämys. Vaikka haju oli aluksi haastava, maku oli yllättävän mieto ja umaminen. Aivan kuten konferenssin jokainen esitys kertoi tarinan tieteen ja käytännön kohtaamisesta, Taipeissa jokainen ruoka-annos tuntui kertovan tarinan kulttuurista ja perinteistä.
Matkan oivallus oli kirkas: ruoka on enemmän kuin ravintoaineiden summa. Se on mielenterveyden voimavara, kulttuurin kantaja ja silta ihmisten välillä.
Kuvassa mukana vasemmalta alkaen Katie Dalton (Australia), Annabel Mueller-Stierlin (Saksa), Oliver Ardill-Young (Australia), Johanna Mylläri (Suomi), Anu Ruusunen (Suomi).
////
Meri Simojoki, 18th European Public Health Conference 2025, Helsinki, 12.-14.11.2025
Osallistuin kansainväliseen kansanterveyden alan konferenssiin 18th European Public Health Conference 2025. Konferenssi pidettiin Helsingissä Finlandia-talolla 12.-14.11.2025. Konferenssin otsikkona oli ”Investing for sustainable health and well-being”. Konferenssin järjestäjiin kuuluivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Sosiaalilääketieteen yhdistys ry.
Osallistuin ensimmäistä kertaa European Public Health -konferenssiin. Nämä konferenssit ovat vuosien varrella kasvattaneet suosiotaan. Tähän konferenssiin osallistui 3000 asiantuntijaa 88 maasta. Ohjelma oli laaja ja rinnakkaisia sessioita oli noin 20. Ravitsemusaiheisia sessioita oli melko vähän. Konferenssi tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua ravitsemuksen lisäksi muihin kansanterveyden tutkimusaloihin.
Esittelin konferenssissa väitöskirjatyöhöni liittyviä tuloksia posterina otsikolla ”Plant-based diets in the Finnish adult population: findings from the Healthy Finland survey”. Posterini toi esiin kasvipainotteisten ruokavalioiden tärkeyttä terveyden edistämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se liittyi siten läheisesti konferenssin teemaan. Posterit olivat sähköisiä ja esillä näytöillä koko konferenssin ajan.
Konferenssin ensimmäisenä päivänä kuuntelin esityksiä kroonisten sairauksien sosioekonomisista ja elintapoihin liittyvistä taustatekijöistä sekä pyöreän pöydän keskustelua sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisystä. Pyöreän pöydän keskustelussa esiteltiin Euroopan komission rahoittamaa JACARDI-yhteishanketta, jossa on mukana 21 Euroopan maata. Esityksissä tuotiin esiin riskitekijöiden seurannan ja kohdennetun seulonnan tärkeyttä valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyssä.
Ensimmäisenä konferenssipäivänä seurasin myös misinformaatiota ja disinformaatiota koskevaa sessiota. Mis- ja disinformaatio aiheuttaa haastetta kansanterveyden edistämistyössä. Keskustelussa korostui, että tähän haasteeseen voidaan vastata tieteellisen tiedon laajan ja vaikuttavan levityksen avulla sekä oikaisemalla väärää tietoa, kun sitä havaitaan. YouTube Health -kanava, jossa WHO on mukana, mainittiin laajan yleisön saavuttavana luotettavan tiedon jakajana.
Suomessa toteutetut syntymäkohorttitutkimukset pääsivät valokeilaan toisena konferenssipäivänä. Syntymäkohorttisessiossa esiteltiin Huomisen Suomi -tutkimusta, joka on uusin syntymäkohorttitutkimus Suomessa. Sitä rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto ja sen toteuttaa THL. Tämä syntymäkohortti kattaa jopa 200 000 vuosina 2025–2029 Suomessa syntyvää lasta perheineen, joten tietovarannosta tulee laaja.
Toisena konferenssipäivänä kuuntelin myös sessiota Health4EUKids-hankkeesta, joka on EU:n yhteistoimintahanke. Se keskittyy lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmä on osa hanketta. Neuvokas perhe -menetelmää koskevassa esityksessä korostettiin, että terveyttä edistäviä taitoja opitaan kaikenikäisinä.
Konferenssin kolmantena päivänä ohjelmassa oli ruokaturvaan ja ruokavalioihin liittyvät sessiot sekä posterisessio kestävästä kehityksestä ja innovaatioista terveyden edistämisessä. Ruokaturvasessiossa tuotiin esiin, että ruokaturvattomuus on kasvava ongelma myös korkean tulotason maissa. Ruokavaliosessiossa erityisesti planetaarista ruokavaliota koskevat esitykset olivat kiinnostavia. Posterisessiossa esiteltiin Suomessa kehitettyä Ravitsemusnavigaattoria, joka on verkkotyökalu aikuisten ruokavalion laadun arvioimiseen. Ravitsemusaiheiset sessiot olivat suosittuja konferenssiosallistujien keskuudessa.
Kansanterveyden edistämiseen vaikuttavia tekijöitä käsiteltiin konferenssissa monipuolisesti. Seurasin useita esityksiä ja keskusteluja terveyteen vaikuttavista poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä sekä ympäristö- ja elintapatekijöistä. Seurasin myös esityksiä terveyskäyttäytymistä koskevan tiedon vaikutuksesta terveyden edistämiseen sekä keskustelua tutkimustiedon käyttöä edistävistä keinoista. Konferenssin esityksistä ja keskusteluista jäi päällimmäisenä mieleen se, että kansanterveyden edistäminen on monialainen kokonaisuus.
Vastaremontoitu Finlandia-talo tarjosi hienot puitteet konferenssille. Suomi ja suomalaisuus olivat hyvin esillä, ja joulupukkikin vieraili paikalla. Konferenssin lounastarjoilut olivat kasvipainotteisia. Tieteellisen ohjelman vastapainoksi konferenssissa oli mahdollista osallistua vapaa-ajanohjelmaan kuten sauvakävelyyn, Mölkyn pelaamiseen tai neulomiseen.
Konferenssiin osallistuminen antoi arvokasta kokemusta kansainvälisestä tutkijayhteistyöstä sekä mahdollisuuden kuulla ajankohtaisesta kansanterveyden alan tutkimuksesta. Lisäksi oli antoisaa saada tavata muita tutkijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Konferenssiabstraktit on julkaistu European Journal of Public Health -lehden erikoisnumerossa. https://academic.oup.com/eurpub/issue/35/Supplement_4
Kiitos matka-apurahasta konferenssiin!