Psykologisella elämäntapaohjauksella oli myönteinen vaikutus syömiskäyttäytymiseen
Koettu stressi on yhteydessä epäsuotuisaan syömiskäyttäytymiseen, jossa syöminen perustuu ennemmin tunteisiin tai ulkopäin tuleviin vihjeisiin kuin kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelemiseen. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuva psykologinen elämäntapaohjaus puolestaan vaikuttaa myönteisesti syömiskäyttäytymiseen, osoitti terveystieteiden tohtori Elina Järvelä-Reijosen poikkitieteellinen väitöstutkimus. Tutkimuksessa toteutettiin HOT-interventio työikäisille aikuisille, joilla oli psyykkistä kuormittuneisuutta sekä ylipainoa tai lihavuutta.
Väitöstutkimus perustuu Eliksiirit-interventiotutkimukseen, johon osallistui 339 vapaaehtoista henkilöä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Helsingissä. Osallistujat olivat 27–61-vuotiaita ja heistä 84 prosenttia oli naisia. Satunnaistetussa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa osa tutkittavista sai 8 viikon ajan hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvaa elämäntapaohjausta joko psykologin ohjaamissa ryhmätapaamisissa tai itsenäisesti käytettävänä Oiva-älypuhelinsovelluksena. Vertailuryhmä ei saanut ohjausta, vaan osallistui vain tutkimusmittauksiin. Mittaukset toteutettiin ennen ja jälkeen elämäntapaintervention sekä 26 viikon seuranta-ajan jälkeen.
Koettu stressi yhteydessä syömiskäyttäytymiseen, fysiologinen palautuminen puolestaan ruokavalioon
Tutkimus osoitti, että koettu stressi oli lähtötilanteessa yhteydessä epäsuotuisaan syömiskäyttäytymiseen. Stressaantuneilla oli vähemmän intuitiivista syömistä, syömisen taitoa ja syömisen tietoista rajoittamista sekä enemmän kontrolloimatonta syömistä, tunnesyömistä ja syömisen käyttämistä itsensä palkitsemiseen. Koettu stressi ei kuitenkaan ollut yhteydessä ruokavalion laatuun, jota mitattiin Index of Diet Quality (IDQ)-kyselyllä ja 48-tunnin ruoankäyttöhaastattelulla.
Unenaikaisella stressistä palautumisella sen sijaan oli yhteys parempaan ruokavalion laatuun. Palautumista mitattiin autonomisen hermoston aktivaatiota kuvaavan sykevälivaihtelun avulla. Tutkittavat pitivät rintakehälle kiinnitettävää mittaria kolme peräkkäistä vuorokautta. Unenaikainen palautuminen oli yhteydessä korkeampaan ruokavalion laatuun (IDQ-pisteet) ja kuidun saantiin, vähäisempään alkoholin käyttöön sekä matalampaan intuitiiviseen syömiseen.
Hyväksymis- ja omistautumisterapia vaikutti syömiskäyttäytymiseen
HOT on lupaava, mutta ravitsemustieteessä vielä vähän tutkittu menetelmä, jonka avulla henkilö voi työstää käyttäytymisen muutokseen, hyväksyntään, tietoiseen läsnäoloon ja omien arvojen mukaisiin tekoihin omistautumiseen liittyviä mielen prosesseja. Pysyvien elämäntapamuutosten esteenä voi usein olla mm. ongelmallinen suhtautuminen omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin. HOT-interventio voi auttaa muuttamaan suhtautumista niihin.
Tutkimuksessa HOT-interventiolla oli myönteinen vaikutus syömiskäyttäytymiseen: syöminen tunnesyiden ja ulkoisten syiden perusteella väheni, hyväksyntä erilaisia ruokia kohtaan lisääntyi ja terveyttä edistävä syöminen nähtiin enemmän omien arvojen ja tavoitteiden mukaisena. Ryhmäohjauksella oli laajemmat vaikutukset kuin omatoimisesti käytettävällä älypuhelinsovelluksella. Interventiolla ei kuitenkaan havaittu vaikutusta ruokavalion laatuun tai verinäytteestä määritettyihin fysiologisiin stressin tai matala-asteisen tulehduksen merkkiaineisiin. Niihin vaikuttaminen vaatinee HOT-intervention kohdentamista juuri näihin, sillä nyt tutkittavat saivat soveltaa interventiota vapaasti omaan elämäänsä eikä yleisiä tavoitteita, kuten ruokavaliomuutosta, stressinhallintaa tai painonpudotusta, annettu. Jatkossa olisi myös mielenkiintoista yhdistää HOT-interventio ravitsemusterapeutin antamaan ohjauksen ja tutkia sen vaikutuksia. Käytännön työssä monet ravitsemusterapeutit jo hyödyntävätkin HOT-menetelmää.
Monitieteinen tutkimus usean tutkimusorganisaation yhteistyönä
Väitöstutkimus sitoo yhteen useita aiheita psykologian, fysiologian ja ravitsemustieteen aloilta. Sekä psykologiset että fysiologiset prosessit vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Ruokavaliotekijöiden lisäksi myös kroonisella stressillä on yhteys lihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen, jotka ovat useiden kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien taustalla. Ruokavalion, syömiskäyttäytymisen, stressin ja siitä palautumisen tutkiminen työikäisillä on tärkeää, jotta voidaan löytää keinoja tukea heidän hyvinvointiaan ja viivyttää tai ehkäistä sairastumista kroonisiin kansantauteihin.
Eliksiirit-interventiotutkimus toteutettiin Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen, VTT:n ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä osana Tekes-rahoitteisen Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän SalWen Mielen ja kehon eliksiirit-ohjelmaa.
Kirjoittaja:
Elina Järvelä-Reijonen,
TtT, laillistettu ravitsemusterapeutti Itä-Suomen yliopisto
Voit tutustua aiempiin kirjoituksiin ravitsemustieteen tutkimustuloksista täällä.