Suomen ravitsemustieteen yhdistys jakaa jäsenilleen matka-apurahoja, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Vuonna 2020 kaikki matka-apurahat kohdistettiin NNC2020 konferenssin osallistumismaksuihin ja koska apurahoja myönnettiin niin monta, perinteisten matkakertomusten sijaan apurahansaajia pyydettiin kertomuksissaan ensisijaisesti esittelemään omaa tutkimustaan.
Sohvi Lommi, ETM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
Ylipaino ja karies ovat yleisimpiä kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla esiintyviä terveyshaasteita. Molempien taustalla vaikuttavat syömistottumukset, ja niillä saattaa olla yhteinen riskitekijä, sokerinkäyttö. Tiheän sokerinkäytön tiedetään lisäävän karieksen riskiä. Lisäksi sokeristen juomien yhteys suurentuneeseen ylipainon riskiin ja painonnousuun on osoitettu useissa tutkimuksissa. Sokeristen ruokien osalta tutkimusnäyttö on ristiriitaista: joissakin tutkimuksissa suurempi käyttö on ollut yhteydessä vähäisempään ylipainon riskiin tai painoon, kun taas jotkin tutkimukset ovat osoittaneet päinvastaisia tuloksia. Haastavaksi tutkimuskentän tekee mahdollisten altisteiden runsaus: tutkitaanko lisätyn sokerin tai sakkaroosin saantia vai kenties ruoka-ainetasolla esim. virvoitusjuomien tai makeisten käyttöä.
Ihmisen mikrobiomi on viime vuosina ollut suurennuslasin alla. Tutkimus on erityisesti kohdistunut suoliston mikrobiomiin. Syljen bakteeristolla on kuitenkin merkittävä rooli sekä suun että yleisterveyden säätelyssä. Ylipainon ja syljen bakteeriston välillä on löydetty yhteys, mutta sen yhteyksistä sokerinkäyttöön tiedetään toistaiseksi vähän. Syljen bakteeristo saattaa heijastella sokerin käyttötiheyttä. Väitöstutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa sokeristen tuotteiden käytön sekä ylipainon, karieksen ja syljen mikrobiomin välisistä yhteyksistä.
Väitöstyössäni käytän Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toteutettavan Hyvinvointi teini-iässä –kohorttitutkimuksen aineistoa. Seurantatutkimus alkoi vuosina 2011–2014, jolloin siihen osallistui noin 11 000
9–12-vuotiasta lasta ympäri Suomen. Ensimmäinen seuranta toteutettiin vuosien 2015–2016 aikana. Myös lapsen huoltaja kutsuttiin tutkimukseen mukaan. Lasten elintavoista ja terveydestä kerättiin kyselylomakkeella kattavasti tietoa, jota täydennetään kansallisista rekistereistä saatavalla tiedolla (mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avohilmo). Lapsilta on lisäksi mitattu pituus, paino ja vyötärönympärys, ja he antoivat sylkinäytteen.
Ruoankäyttöä mitattiin molemmissa vaiheissa suppealla ruoankäytön frekvenssikyselyllä, joka sisälsi keskeisiä terveellisistä ja epäterveellisistä valinnoista kieliviä ruokia ja juomia kuten kasvikset, marjat ja hedelmät, ruisleipä, maito/piimä, sokeriset mehut ja virvoitusjuomat, makeat leivonnaiset ja keksit, jäätelö, suklaa ja makeiset ja pikaruoka kuten pitsa ja hampurilaiset. Sokeristen tuotteiden käyttöä tutkimme nk. sokeri-indeksin avulla, joka on summamuuttuja kuuden sokerisen juoman ja ruoan viikoittaisesta käyttötiheydestä.
Väitöskirjan ensimmäinen osatyö julkaistiin vuonna 2020. Siinä tutkimme matalan ja korkean käyttötiheyden yhteyttä ali- ja ylipainoon keskimäärin 11-vuotiailla lapsilla (n=8461). Tässä poikkileikkaustutkimuksessa matala käyttötiheys yhdistyi suurempaan ylipainon riskiin ja korkea käyttötiheys puolestaan pienempään ylipainon ja suurempaan alipainon riskiin.
Toinen osatyö on tällä hetkellä vertaisarvioitavana. Siinä tutkimme, muuttuiko sokeristen tuotteiden käyttötiheys sokeri-indeksillä mitattuna kahden vuoden seurannan aikana tytöillä ja pojilla sekä lisäksi erikseen alaryhmissä, joissa paino muuttui joko ylipainoisesta normaalipainoiseksi tai normaalipainoisesta ylipainoiseksi. Lisäksi käytimme vyötärö-pituus-suhdetta, joka kuvaa keskivartalolihavuutta. Tällöin alaryhmät jakautuivat niihin, joiden vyötärönympärys normalisoitui seurannan aikana, sekä niihin, joille kehittyi vyötärölihavuus. Myös alaryhmissä tarkastelimme erikseen tyttöjä ja poikia. Havaitsimme, että sokeri-indeksi pieneni tytöillä ja pojilla koko otoksessa, ja samankaltainen trendi näkyi myös alaryhmissä, joskaan kaikissa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tarkastelimme myös yksittäisten sokeristen ruokien ja juomien käyttötiheyksien muutoksia. Suklaan ja makeisten käyttötiheys kasvoi koko otoksen tytöillä ja pojilla. Sokeristen virvoitusjuomien käyttötiheys kasvoi pojilla, mutta ei tytöillä. Tämän osatyön tuloksia esitin NNC2020-konferenssissa otsikolla Does frequent use of sugary products predict weight gain during the transition period from childhood to adolescence?
Kolmannessa osatyössä tutkimme syljen bakteeriston runsautta ja monimuotoisuutta matalan ja korkean käyttötiheyden ryhmissä. Viimeisen osatyön tavoitteena on selvittää sokeristen tuotteiden käytön, karieksen ja ylipainon välisiä yhteyksiä. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa sokeristen tuotteiden, ylipainon ja syljen bakteeriston välisistä yhteyksistä päätöksenteon ja terveyden edistämisen tarpeisiin.