Suomen ravitsemustieteen yhdistys jakaa jäsenilleen matka-apurahoja, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Vuonna 2020 kaikki matka-apurahat kohdistettiin NNC2020 konferenssin osallistumismaksuihin ja koska apurahoja myönnettiin niin monta, perinteisten matkakertomusten sijaan apurahansaajia pyydettiin kertomuksissaan ensisijaisesti esittelemään omaa tutkimustaan.
Kirsikka Aittola, ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Osallistuin joulukuussa 2020 järjestettyyn NNC2020-etäkonferenssiin. Siellä esittelin digiposterissani uusimpia väitöskirjatutkimukseni tuloksia liittyen syömisen taitoon. Posterini (ID194) otsikko oli ”Associations of enhanced eating competence with waist circumference and quality of diet in StopDia randomised controlled trial”. Esittelemäni tulokset ovat osa väitöskirjani toista osajulkaisua, joka pian julkaistaan myös tieteellisessä, vertaisarvioidussa ravitsemusaiheisessa lehdessä.
Syömisen taito on syömiskäyttäytymistä ja syömiseen ja ruokaan liittyviä asenteita kuvaava malli, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen ravitsemusterapeutti Ellyn Satter. Syömisen taitoa voidaan mitata ”Satter Eating Competence Inventory 2.0TM” –kyselyllä. Syömisen taito korostaa neljää osa-aluetta: syömiseen liittyvää myönteistä ja rentoa asennetta, erilaisten ruokien hyväksyntää osaksi ruokavaliotaan, säännöllistä syömistä ja ruokailujen suunnittelua sekä nälän ja kylläisyyden ohjaamaa syömistä. Nämä yhdessä luovat syömisen taidon, jota voi ajatella ominaisuutena, joka mahdollisesti kehittyy läpi elämän. Omassa väitöskirjassani tutkin syömisen taitoa osana Stop Diabetes (StopDia) -tutkimusta suomalaisilla aikuisilla, joilla oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Suomessa syömisen taitoa on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän.
Jo ensimmäisessä osajulkaisussa havaitsimme, että StopDia-tutkittavilla oli verrattain alhainen syömisen taito. Parempi syömisen taito oli yhteydessä parempaan ruokavalion laatuun, onnistuneempaan painonhallintaan, parempaan insuliinisensitiivisyyteen sekä parempiin veren rasva-arvoihin. Syömisen taidon osa-alueista erityisen tärkeänä piirteenä näyttäytyi syömistilanteiden hallinta, johon liittyy esimerkiksi säännöllinen syöminen ja ruokailujen suunnittelu. Näihin asioihin panostaminen voisi olla tärkeää esimerkiksi elintapaohjauksessa.
StopDia-tutkimus sisälsi vuoden kestäneen satunnaistetun ja kontrolloidun elintapaintervention, johon osallistui yhteensä lähes 3000 henkilöä kolmesta sairaanhoitopiiristä Suomessa. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn tähtäävä elintapainterventio toteutettiin osana perusterveydenhuollon rutiinitoimintoja. Kyselyt toteutettiin digitaalisina. Interventio sisälsi kolme eri tutkimusryhmää: 1. digiryhmän, jossa tutkittavat saivat Pienet teot -digisovelluksen vuodeksi käyttöönsä, 2. ryhmäohjaus + digiryhmän, jossa digisovelluksen lisäksi tarjottiin kuuden käyntikerran verran ryhmäohjausta elintapamuutosten tueksi sekä 3. kontrolliryhmän, jossa toteutettiin vain samat mittaukset kuin muissa ryhmissä. StopDia-elintapainterventiossa huomioitiin myös joitakin syömisen taidon osa-alueita, mutta se ei pohjautunut pelkästään syömisen taito -malliin. NNC2020-konferenssissa esittelin tuloksia siitä, kuinka vuoden kestänyt StopDia–elintapainterventio vaikutti syömisen taitoon ja miten syömisen taidon mahdollinen muutos oli yhteydessä painonhallintaan ja ruokavalion laatuun.
Tutkimuksessani havaitsin, että syömisen taito parani vuoden aikana riippumatta tutkimusryhmästä ja saadusta interventiosta. Erityisesti syömistilanteiden hallintaan liittyvä osa-alue sekä ruoan hyväksyntä paranivat tutkittavilla. Tämän lisäksi syömisen taidon paraneminen oli yhteydessä ruokavalion laadun kohentumiseen, mikä mitattiin StopDiassa kehitetyllä Ruokavalioindeksillä, sekä vyötärönympäryksen pienenemiseen, riippumatta tutkimusryhmästä. Tulokset viittaavat siihen, että syömisen taidon huomioiminen elintapaohjauksessa ja siihen vaikuttaminen voisi olla terveydelle edullista ja ajan saatossa mahdollisesti pienentää myös tyypin 2 diabeteksen riskiä esimerkiksi ruokavalion laadun ja painonhallinnan kautta. Syömisen taito -kyselyä voidaan käyttää osana elintapainterventioita. Myös väitöskirjatutkimukseni kolmas osajulkaisu tulee liittymään syömisen taitoon.