Suomen ravitsemustieteen yhdistys jakaa jäsenilleen matka-apurahoja, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Vuonna 2020 kaikki matka-apurahat kohdistettiin NNC2020 konferenssin osallistumismaksuihin ja koska apurahoja myönnettiin niin monta, perinteisten matkakertomusten sijaan apurahansaajia pyydettiin kertomuksissaan ensisijaisesti esittelemään omaa tutkimustaan.
Essi Skaffari, ETM, tohtorikoulutettava, elintarvike-ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Sosioekonomiset erot päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliossa
Teen väitöskirjaa, jonka aiheena on sosioekonomiset erot päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliossa. Väitöskirjassani hyödynnän aineistoa DAGIS-tutkimuksesta, jossa kartoitettiin 3-6-vuotiaiden päiväkotilasten (n=864) elintapoja ja terveyskäyttäytymistä. Hanke koostui kahdesta vaiheesta (kartoitus ja interventio) ja sen tavoitteena oli terveellisten elintapojen edistäminen ja sosioekonomisten erojen kaventaminen päiväkotilasten elintavoissa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa vuosien 2014-2018 aikana. Aineistona käytän tutkimuksen kartoitusvaiheen ruokapäiväkirjoja (n=815) sekä interventiovaiheen alkumittausten ruoankäytön kyselylomakkeita. Sosioekonomisen aseman mittarina käytän perheen korkeinta koulutusta.
Väitöskirjani ensimmäisessä osatyössä tarkastelen koulutuksen mukaisia eroja lasten ruoankäytössä sekä ravintoaineiden saannissa ja saantilähteissä. Aiempi tutkimusnäyttö meillä ja muualla Euroopassa osoittaa melko johdonmukaisesti, että vanhempien korkea sosioekonominen asema on yhteydessä terveellisempään ruokavalioon ja suositeltavien ravintoaineiden suurempaan saantiin lapsilla. Sosioekonomisia eroja alle kouluikäisten lasten ruokavaliossa on tutkittu Suomessa vähän ja ajankohtainen tutkimustieto aiheesta puuttuu. Väitöskirjassani tarkastelen myös päiväkotiruoan merkitystä sosioekonomisten erojen tasaajana.
Kun tutkitaan sosioekonomisia eroja ruoankäytössä ja ravintoaineiden saannissa, terveyden tasa-arvon kannalta kiinnostavia ovat erot, joiden tiedetään olevan yhteydessä terveyteen. DAGIS-tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteina ovat olleet kasvikset ja sokeripitoiset elintarvikkeet. Myös oman väitöskirjani yhdessä osatyössä tarkastelen erityisesti kasvisten kulutusta ja kartoitan vanhempien kokemia esteitä lasten kasvisten ja hedelmien kulutuksen lisäämisessä sekä selvitän, mitkä esteistä selittävät sosioekonomisia eroja kasvisten ja hedelmien kulutuksessa.
Lisätyn sokerin saanti
Esitin NNC2020 –konferenssissa posterilla tuloksia otsikolla “The intake and main sources of added sugar in the diet of Finnish preschool children”. Lisätyn sokerin saantiarvoja ei saada suoraan ravintolaskentaohjelmasta, vaan ne täytyy laskea muulla tavalla. Lisätyn sokerin saannin arvioimiseksi loimme laskentakaavat kullekin lisättyä sokeria sisältävälle elintarvikeryhmälle. Kaavojen avulla saatiin arvio siitä, mikä osa elintarvikkeen kokonaissokerista tai sakkaroosista on lisättyä sokeria.
DAGIS-aineistossa päiväkoti-ikäisillä lapsilla lisätyn sokerin saanti oli suositusten mukaista (<10 E%) sekä nuoremmilla (3-4 v) että vanhemmilla lapsilla (5-6 v). Vanhemmilla lapsilla saanti oli vähän suurempaa (9,7 E% vs. 9,0 E%, p=0,05). Lapsilla suurimmat lisätyn sokerin lähteet olivat maitotuotteet (erityisesti jogurtit), sokeri ja makeiset sekä juomat (erityisesti sokeroidut mehujuomat). Tulostemme mukaan näyttäisi siltä, että lisätyn sokerin saanti on lapsilla keskimäärin saantisuositusten mukaista, mutta saanti saattaa nousta lapsilla iän myötä. Alustavien tulosten mukaan lisätyn sokerin saannissa ei ollut eroa koulutusryhmittäin. Myös lisätyn sokerin suurimmat saantilähteet olivat samoja kaikissa ryhmissä, mutta matalammin koulutetuissa perheissä saatiin suurempi osa lisätystä sokerista sokeripitoisista virvoitusjuomista.
Väitöskirjani ensimmäisen osatyön tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta DAGIS-aineistosta on julkaistu tuloksia suomeksi Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio –raportissa (saatavilla: https://dagis.fi/raportit-muut-julkaisut/). Päiväkotiaikaisesta ruokailusta ja päiväkotiruoan merkityksestä on myös julkaistu tieteellinen artikkeli (Korkalo, Nissinen ym. 2019): ”The contribution of preschool meals to the diet of Finnish preschoolers.”