Suomen ravitsemustieteen yhdistys jakaa jäsenilleen matka-apurahoja, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Vuonna 2019 matka-apurahat kohdennettiin yhdistyksen Eurooppalaisen kattojärjestön (Federation of European Nutrition Societies, FENS) konferenssiin, joka järjestettiin Dublinissa Irlannissa 15.-18.10.2019. Apurahansaajien kirjoittamissa matkakertomuksista jaetaan matkalta saatua tietoa yhdistyksen jäsenille.
13th European Nutrition Conference – matkakertomus
Erikoistutkija Kati Mokkala, Turun yliopisto
FENS 2019 oli toinen FENS-konferenssi, johon osallistuin. Odotukset olivat korkealla, edellinen FENS-konferenssi Berliinissä 2015 oli antoisa ja FENS 2019 ohjelma näytti lupaavalta. Erityisen kiinnostuksen kohteena itselläni oli mikrobisto, aineenvaihdunta ja lipidit.
Mikrobiston ja ravitsemuksen yhteyden tutkiminen näyttää pikkuhiljaa lisääntyvän, mutta silti olevan edelleen varhaisessa vaiheessa. Yhteyden tutkiminen on haasteellista, mikä tuli selkeästi esiin myös Jonathan Swannin esityksessä. Mikrobiston osalta toivoin enemmän esityksiä sekä ravitsemuksen ja mikrobiston yhteydestä terveyteen, että uusista tutkimusmenetelmistä ja analyyseistä. Aineenvaihduntaa ja sen vaikutusta terveyteen käsiteltiin useassa esityksessä. Rasvamaksasta ja sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä sain hyvät taustatiedot Hannele Yki-Järvisen esityksestä. Samassa sessiossa oli myös toinen antoisa esitys liittyen mm. esidiabeetikkojen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, joka on lähes sama kuin diabeetikoilla. Tähän havaintoon liittyen oli pohdintaa, miten määritetään metabolisesti terve henkilö, mikä on oikea riskiryhmä, jota on hyödyllistä seurata? Lipidien osalta sain syvennettyä tietojani liittyen n-3- ja n-6 -rasvahappoihin, joista sekä Philip Calder että Ronald Mensink esitelmöivät kattavasti. Postprandiaalinen metabolinen tila ja sen huomioiminen tutkimuksessa on mietityttänyt usein. Aiheen tiimoilta oli esitys, jossa mm. pohdittiin postprandiaalitilan biologista merkitystä. Vaikuttaa edelleen siltä, että asia vaatii lisää tutkimusta. Maitotuotteiden vs lihatuotteiden rasvoista oli myös hyödyllinen luento. Hoidon personointi oli esillä useassa esityksessä: potilaita/tutkittavia oli ryhmitetty eri tekijöiden mukaan, mm. mikrobiston enterotyyppeihin perustuen, insuliini resistenssi lihaksessa vs maksassa ja seurattu interventioiden vaikutusta näihin ryhmiin. Ravitsemushoidon suuntaaminen personoiduksi hoidoksi edellyttää yksilöiden fenotyyppausta, joihin nykyiset menetelmät, esim metabolomiikka, metagenomiikka, soveltuvat, mutta ovat edelleen kalliita. Jään mielenkiinnolla odottamaan kuinka personoitu hoito kehittyy ja miten se saadaan implementoitua terveydenhuoltoon.
Pidin itse esityksen ravinnon laadun merkityksestä suoliston mikrobiston monimuotoisuuteen. Esitys oli osa SRY:n organisoimaa sessiota, jossa oli myös esitys mm. Baltic sea – ruokavaliosta (Noora Kanerva). Robert Brummer piti kattavan esityksen anti-inflammatorisesta ruokavaliosta, mukana oli havaintoja liittyen mm. suoliston läpäisevyyteen ja matala-asteiseen tulehdukseen, eli asiat joiden parissa olen itsekin tehnyt tutkimusta. Omalle esitykselle jäi suunniteltua vähemmän aikaa, mutta sain kerrottua asiani ja myös muutamia kysymyksiä ja keskustelua heräsi esityksen jälkeen.
Omat ajatukseni konferenssista: mikrobistoa tutkitaan paljon, mutta ravitsemuksen ja mikrobiston yhteyden tutkimus (muutoin kuin pro- ja perbioottien osalta) on vielä varhaisessa vaiheessa. Kokonaisen riskipopulaation hoidon suuntaaminen personoiduksi hoidoksi on paljon esillä, mutta hoitomalli kuitenkin odottelee edelleen kehittelyä ja soveltamista. Uusia ideoita/havaintoja oli muutama, toisaalta esityksiä oli paljon ja osa mielenkiintoisista puheista jäi kuulematta päällekkäisyyksistä johtuen. Ruokavalion määrittämisen työkaluista näkyi oleva luentoja, joille olisin toivonut ehtiväni. Ravitsemustutkimusten tulosten hyödyntäminen käytäntöön ja yhdistäminen lääketieteeseen vaatii vielä työtä. Tästä puhui myös WHOn tutkija Joao Breda (WHO). Tapasin muita tutkijoita ja tutustuin uusiin kollegoihin. Konferenssi myös vahvisti mielenkiintoani ravitsemustutkimusta kohtaan ja sain myös uusia näkökulmia tutkimuksen tekemiseen.
Kiitoksia SRY:lle apurahasta ja mahdollisuudesta esittää tutkimustamme ja tuloksia!