Suomalaisista aikuisista 9 % noudattaa kasvipainotteista ruokavaliota
Siirtyminen kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita edistää väestön terveyttä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimustietoa näiden ruokavalioiden noudattamisen yleisyydestä väestössä on toistaiseksi vähän. Tutkimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kasvipainotteisten ruokavalioiden (vegaaninen, laktovegetaarinen, pescovegetaarinen ja semivegetaarinen) sekä sekaruokavalion noudattamisen yleisyyttä suomalaisessa aikuisväestössä.
Terve Suomi -tutkimus aineistona
Aineistona käytettiin laajaa, vuosina 2022–2023 kerättyä Terve Suomi -tutkimuksen kyselyaineistoa. Tutkimukseen sisällytettiin 26 500 osallistujaa, jotka vastasivat hyväksytysti kyselylomakkeen ruoankäyttökysymykseen. Tutkittavat olivat iältään 20-vuotiaita tai sitä vanhempia. Väestöpainojen ansiosta tulokset edustavat vastaavan ikäistä Manner-Suomessa asuvaa väestöä. Kasvipainotteisia ruokavalioita ja sekaruokavaliota noudattavien osuudet (%) laskettiin sukupuolittain, ikäryhmittäin, alueittain (kaupunki, maaseutu) ja koulutusryhmittäin.
Ruokavalioluokittelu perustui ruoankäyttökysymykseen ”Kuinka usein tavallisesti käytät seuraavia ruokia ja juomia?”. Mukana oli neljä eläinperäistä ja viisi kasviperäistä ruokaryhmää, joiden käyttöä kysyttiin viidessä käyttötiheysluokassa. Eläinperäiset ruokaryhmät olivat punainen liha ja lihavalmisteet, vaalea liha, kala sekä maito ja maitovalmisteet.
Ruokavalioluokittelu tehtiin eläinperäisten ruokaryhmien käyttötiheyden perusteella. Vegaanista ruokavaliota noudattavat eivät käyttäneet lainkaan eläinperäisiä ruokia. Laktovegetaariseen ruokavalioon sisältyi maitoa ja maitovalmisteita, pescovegetaariseen ruokavalioon kalaa ja semivegetaariseen ruokavalioon vaaleaa lihaa, kuten broileria. Sekaruokavalioon sisältyi punaista lihaa ja lihavalmisteita. Kananmunan käyttö ei ollut mukana ruoankäyttökysymyksessä, joten se saattaa sisältyä kaikkiin tutkittuihin ruokavalioihin.
Kasvipainotteisten ruokavalioiden noudattamisessa on väestöryhmittäisiä eroja
Suomalaisesta aikuisväestöstä 9 % noudatti jotakin kasvipainotteista ruokavaliota: 0,8 % noudatti vegaanista, 0,9 % laktovegetaarista, 3 % pescovegetaarista ja 4 % semivegetaarista ruokavaliota. Loput (91 %) noudattivat sekaruokavaliota. Kasvipainotteista ruokavaliota noudattivat yleisemmin naiset, 20–39-vuotiaat, kaupungissa asuvat ja korkeammin koulutetut verrattuna muihin ryhmiin.
Kaikki ruokavaliot, myös sekaruokavalion, voi koostaa ravitsemussuositusten mukaisesti. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että sekaruokavaliota noudattavista naisista kolmannes ja miehistä neljännes käyttää punaista lihaa ja lihavalmisteita kerran viikossa tai harvemmin. Lisää tutkimustietoa tarvitaan ravitsemussuositusten mukaisten sekaruokavalioiden noudattamisen yleisyydestä väestössä.
Tämän tutkimuksen tulokset kasvipainotteisten ruokavalioiden noudattamisen yleisyydestä ja väestöryhmittäisistä eroista voivat osaltaan tukea ravitsemuspoliittisten toimenpiteiden suunnittelua ja kohdentamista siirryttäessä kohti kasvi- ja kalapainotteisempia ruokavalioita suomalaisessa aikuisväestössä.
Meri Simojoki
Alkuperäinen artikkeli:
Simojoki M, Kaartinen NE, Maukonen M, Paalanen L, Sares-Jäske L, Suikki T, Tapanainen H, Männistö S. Kasvipainotteiset ruokavaliot suomalaisessa aikuisväestössä: Tuloksia kansallisesta Terve Suomi -tutkimuksesta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2026;63(1):196–208. https://doi.org/10.23990/sa.163134
Asiasanat: Kasvipainotteinen, kestävyys, ruokavalio, suomalainen aikuisväestö