FENS-työryhmätyöskentelyä Euroopan laajuisesti
Noin vuosi sitten SRY:n kattojärjestö Federation of European Nutrition Societies perusti kolme työryhmää pohtimaan ja julkaisemaan lausuntoja tai ohjeistusta ravitsemustutkimuksen piirissä haasteellisista aiheista, joihin halutaan ottaa kantaa eurooppalaisen yhteistyön tasolla. Samankaltaisia lausuntoja tai kannanottoja ovat julkaisseet sisarjärjestöt myös USA:ssa ja Australiassa. Työryhmien jäsenet ovat jäsenjärjestöjen ehdottamia henkilöitä ympäri Eurooppaa.
Työryhmien aiheita ovat:
- konseptit ja metodit
- järjestäytyminen, voimavarat ja rahoitus sekä
- sisäinen ja ulkoinen tiedeviestintä
Lähtökohtana keskustelulle oli, kuinka lisätä ravitsemustieteen uskottavuutta omana itsenäisenä tieteenalanaan ja myös lisätä yhteistyötä muiden läheisten ja uusienkin tieteenalojen kanssa.
Ravitsemus hyvinvoinnin ylläpitäjänä
Työryhmä 1 lähti työssään liikkeelle siitä, millaisen näkökulman otamme terveyteen ja ravitsemukseen ja sen vaikutuksiin. Terveys haluttiin nähdä positiivisen näkökulman kautta kuvaten sitä tilannetta, jossa yksilö luottaa oman hyvinvointinsa tilan huomioiden omiin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kykyihinsä. Tämä eroaa WHO:n terveyden määrittelystä siten, että henkilöllä voi olla esimerkiksi jokin perussairaus, mutta sen vaikutukset huomioiden hän haluaa ja voi toimia ja tuntea itsensä terveeksi ja hyvinvoivaksi. Samoin ravitsemuksen vaikutusta tullaan tarkastelemaan hyvinvoinnin ylläpitäjänä, eikä niinkään sairauslähtöisesti.
Keskustelussa keskeisinä teemoina ovat syy-seuraussuhteen tarkastelu ja siihen liittyvät erilaiset kriteeristöt (kuten Bradford-Hill kriteeristö), joiden koetaan olevan haasteellisia sovellettaviksi sellaisinaan ravitsemustieteessä. Lisäksi keskustelua käydään uusista, moderneista tutkimustavoista, kuten tutkittavia osallistavista asetelmista (participatory ja citizen science näkökulmat) ja N-of-1 -asetelmista. Osallistavia tutkimusmenetelmiä voidaan erityisesti hyödyntää haavoittuvien tai muutoin hankalasti tavoitettavien väestöryhmien tutkimukseen. Tällaiset näkökulmat eivät tavallisesti pääse tutkimusasetelmien hierarkiassa kovinkaan korkealle, mutta ovat kuitenkin uraauurtavaa ja tärkeää tutkimusta. Tällä hetkellä työ on jakautunut tutkimusesimerkkien tarkasteluun, joiden perusteella tehdään tieteelliseen lehteen lähetettävät käsikirjoitukset.
Ravitsemustieteen määrittely tutkimusympäristössä
Työryhmä 2 pureutuu siihen, miten ravitsemustiede voidaan määritellä nykyisessä entistä laajemmassa tutkimusympäristössä, jossa mm. käytetään uusia tutkimusmenetelmiä. Lisäksi pohditaan, mitä muita tieteenaloja tarvitaan, jotta voidaan entistä paremmin ymmärtää ruoan ja ravitsemuksen merkitys elämänkaaren mittaisessa hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä. Tätä varten ryhmä on luonut kyselyn, joka lähetetään ravitsemustieteilijöille ympäri Eurooppaa ja jonka avulla tutkitaan eri maissa olevia ravitsemustutkimuksen rahoituslähteitä ja -mahdollisuuksia. Lisäksi tässä ryhmässä pureudutaan siihen, miten ja missä tai minkä tieteenalojen yhteydessä ravitsemusta opetetaan Euroopassa. Rahoitukseen paneudutaan ravitsemustieteellisen integriteetin säilyttämisen näkökulmasta, mikä turvaisi hyvät rahoitusmahdollisuudet tieteenalalle myös tulevaisuudessa.
Tieteellinen viestintä ja julkinen keskustelu
Kolmannen työryhmän tavoitteena on luoda ’best practices’ -sarja, jonka tavoitteena on varmistaa ravitsemustieteen yhtenäisyys, läpinäkyvyys, selkeys ja laadukkuus. Tämä on tieteenalan perustava vaatimus, jotta julkisuudessa käyty keskustelu olisi asianmukaista, ja terveyden ammattilaisten, potilaiden ja säätelystä vastaavien viranomaisten luottamus voidaan säilyttää ravitsemustieteeseen. Ravitsemustieteellisiin julkaisuihin sovelletaan laajalti erilaisia kriteereitä, joista kuitenkin vain yhdessä on tuotettu nimenomaan ravitsemustutkimukseen tarkoitettu kriteeristö: STROBE-nut ravitsemusepidemiologisen tutkimuksen julkaisua ajatellen. Tästä syystä työryhmässä pyritään luomaan vastaava näkökulma myös esimerkiksi CONSORT– ja SPIRIT-kriteeristöihin. Kriteeristöjen tavoitteena on varmistaa, että tutkimusjulkaisu on ymmärrettävä samoin kriteerein kuin muutkin julkaisut, se on toistettava, käytettävissä systemaattiseen katsaukseen ja mikäli tarkoituksenmukaista, julkaisu olisi myös hyödynnettävissä kliinisessä päätöksenteossa.
Tieteellisen viestinnän lisäksi keskustellaan siitä, mitkä tekijät ja miten vaikuttavat ravitsemustieteestä käytyyn julkiseen keskusteluun. Tästä osuudesta on lähetetty kysely ravitsemustutkijoilla ja muille sidosryhmille. Analyysi kyselyn tuloksista on parhaillaan meneillään. Alustavien tulosten perusteella on selvää, että tutkija on usein omillaan julkisessa keskustelussa, eikä hän yleensä saa apua viestinnän ammattilaisilta.
Ravitsemustieteen laaja kirjo edustettuna
Kaikki ryhmät koostuvat tutkijoista eri akateemisen uran vaiheissa ja edustavat laajasti ravitsemustieteen eri näkökulmia. Keskustelu on avointa ja hyvähenkistä – käsittelemmehän hyvinkin haasteellisia aiheita tutkimuksen piirissä, joten avoimuus on välttämätöntä ja hyvä henki kantaa tässäkin hyviin tuloksiin. Kaikki ryhmät ovat kokoontuneet yhteen keskustelemaan jo kertaalleen ja seuraavaan kerran tapaamme heinäkuussa 2021 . Näissä tapaamisissa keskustelu on todella hedelmällistä ja innostavaa, sillä ryhmät käsittelevät potentiaalisesti samoja ravitsemustutkimuksen osatekijöitä, mutta eri näkökulmista.
Työryhmien kuulumiset englanniksi (pdf-tiedosto): FENS News_June 2021_ANM
Kirjoittajat:
Marjukka Kolehmainen (työryhmä 1) ja Kirsi Laitinen (työryhmä 2)