Rokkaavatko palkokasvit jo lautasellasi?
Voidaanko palkokasveilla parantaa ruokaturvallisuutta ja auttaa luomaan kestävämpää ruokajärjestelmää? Mitä hyötyjä ja haittoja punaisen lihan ja lihavalmisteiden osittainen korvaaminen palkokasveilla voi tuoda muuhun ruokavalioon, ravintoaineiden saantiin ja terveyteen? Muun muassa näitä kysymyksiä ratkotaan Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) -hankkeen työpaketissa “Palkokasvit, ravitsemus ja terveys”, jossa ravitsemusfysiologia ja -epidemiologia lyövät kättä. Koko Leg4Life-hankkeen tavoitteena on lisätä palkokasvien tuotantoa ja kulutusta ihmisten ja maapallon parhaaksi. Leg4Life on monitieteellinen hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopisto (HY), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Luonnonvarakeskus. Hankkeen johtajana toimii apulaisprofessori Anne-Maria Pajari (HY).
Nykyiset elintapamme haastavat sekä ympäristön kantokyvyn että terveytemme. Ruoantuotannon ja -kulutuksen on arvioitu aiheuttavan neljänneksen haitallisista ilmastovaikutuksista. Kestävämmän ruokajärjestelmän tavoittelu on nostanut keskusteluun kasvikset, hedelmät ja marjat (mukaan lukien palkokasvit) sekä punaisen lihan ja lihavalmisteet, joiden kulutuksessa enemmistöllä suomalaisista aikuisista on parannettavaa suhteessa ruokasuosituksiin. Kansallisen FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan noin 79 % miehistä ja 26 % naisista ylitti punaista lihaa ja lihavalmisteita koskevan suosituksen (enintään 500 g/vk), kun taas 14 % miehistä ja 22 % naisista saavutti kasvis-, hedelmä- ja marjasuosituksen (vähintään 500 g/vrk). Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ilmastovaikutuksia tutkineen RuokaMinimi-hankkeen mukaan ruoan ympäristökuormaa voidaan vähentää 30–40 % syömällä suositusten mukaisesti ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Viime vuonna EAT- Lancet asiantuntijakomissio julkaisi planetaarisen ruokavalion, jonka tavoitteena on taata sekä terveyden että ympäristön kannalta kestävä ruokavalio koko maapallon väestölle. Planetaarisessa ruokavaliossa esitetään lihan kulutuksen reilua vähentämistä sekä nykyiseen kulutukseen että suositusrajoihin verrattuna ja samalla palkokasvien käytön selkeää lisäämistä.
Palkokasvien (herneet, pavut, linssit) käytön lisäämiseen kannustetaan myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Palkokasvit ovat hyviä kasviproteiinin lähteitä, joilla voidaan korvata eläinproteiinin lähteitä ruokavaliossa. Lisäksi palkokasvit ovat mm. hyviä kuidun ja folaatin lähteitä, joiden saanti on matalaa suosituksiin verrattuna. Runsaamman palkokasvien kulutuksen on osoitettu vaikuttavan suotuisasti veren kolesterolipitoisuuksiin, sokeriaineenvaihduntaan ja suolistomikrobeihin. Suomessa palkokasvien kulutus on vähäistä, miesten keskimääräinen palkokasvien kulutus on 12 grammaa ja naisten 13 grammaa vuorokaudessa. Palkokasvien makuun ja käytettävyyteen liittyvät haasteet voivat olla syitä palkokasvien vähäiseen käyttöön. Palkokasvit voivat aiheuttaa myös vatsavaivoja. Viime aikoina erilaisten palkokasvipohjaisten puolivalmisteiden valikoima markkinoilla on kuitenkin kasvanut ja niiden kehittäminen entistä maukkaammiksi, terveellisemmiksi ja helpommin käytettäviksi on vahvassa nosteessa.
Leg4Life-hankkeessa tutkitaan HY:n ja THL:n yhteistyönä palkokasvien yhteyksiä ravitsemukseen ja terveyteen. Vaikutuksia tutkitaan sekä yksilötasolla kliinisin interventioin HY:ssä että hyödyntämällä THL:n väestöaineistoja. Kyseistä työpakettia johtaa dosentti Satu Männistö (THL). Tavoitteena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti, mikä merkitys lihan osittaisella korvaamisella palkokasveilla on ravitsemukseen ja terveyteen. Lisäksi työpaketissa tutkitaan kokeellisessa asetelmassa palkokasviproteiinien hyväksikäytettävyyttä ihmisellä. Miten käy muun muassa elimistön B12-vitamiinitilanteelle tai miten hyvin palkokasvien aminohapot imeytyvät? Leg4Life-hankkeessa tutkitaan THL:n laajoihin väestöaineistoihin nojaten, miten punaisen lihan ja lihavalmisteiden osittainen korvaaminen palkokasveilla on yhteydessä väestön ravitsemukseen sekä kroonisten sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä paksusuolisyövän riskitekijöihin ja esiintyvyyteen sekä tautitaakkaan. Tavoitteena on myös löytää uusia mekanismeja ravitsemuksen ja terveyden välisien yhteyksien taustalla. Tätä selvitetään tutkimalla, miten suolistomikrobit ja niiden tuottamat aineenvaihduntatuotteet muuttuvat, kun ruokavalio muuttuu kasvispainotteisemmaksi. Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa on meneillään interventiotutkimus, jossa työikäisten miesten ruokavaliossa punainen liha korvataan suurelta osin palkokasveilla. Palkokasveja sisältävä ruokavalio sisältää kuitenkin myös pienen määrän (200 g/vk) punaista lihaa ja sitä verrataan ruokavalioon, jossa punaisen lihan määrä (760 g/vk kypsänä ja luuttomana) vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta. Interventiojakso päättyy joulukuussa ja tuloksia päästään analysoimaan sen jälkeen.
Leg4Life-hanke (2019-2025) kattaa koko ruokajärjestelmän alkutuotannosta kuluttajakäyttäytymiseen. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä työpaketissa. Palkokasvien ravitsemus- ja terveysvaikutusten lisäksi hankkeessa tutkitaan palkokasvien alkutuotantoa, kehitetään turvallisia, terveellisiä ja helppokäyttöisiä palkokasvituotteita, tutkitaan kuluttajien ja yhteiskunnan asenteita palkokasveihin sekä palkokasvien tuotannon ja kulutuksen vaikutuksia yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin sekä taloudelliseen kestävyyteen. Hankkeen tavoitteena on edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin ruokajärjestelmään lisäämällä palkokasvien viljelyä ja käyttöä sekä elintarvikkeina että eläinten rehuna. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
‒ Hanke tuo yhteen ainutlaatuisen joukon eri alojen johtavia tieteentekijöitä, jotka pyrkivät löytämään toimivia ratkaisuja matkalla kohti kestävää ruokajärjestelmää, kiteyttää Anne-Maria Pajari hankkeen ideaa.
Lue lisää Leg4Life-hankkeesta: https://www.leg4life.fi/
Lähteitä:
EAT Lancet raportti
FinRavinto 2017 – tutkimus
Palkokasvit elintarvikkeena: Opas palkokasvien elintarvikekäytöstä
RuokaMinimi-hankkeen raportti
Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset
Maukonen Mirkka, Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Itkonen Suvi, Tutkijatohtori, dosentti, Helsingin yliopisto
Kaartinen Niina, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Päivärinta Essi, Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Männistö Satu, Tutkimuspäällikkö, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pajari Anne-Maria, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto