Ravitsemussuosituksilla on merkitystä
Ravitsemussuositukset ovat joidenkin mielestä ristiriitainen konsepti. Ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa kansalaisten ruokavalion laatua ja siten edistää väestönterveyttä, mutta yksilöohjaukseen ne eivät helposti taivu. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa? Sen Arja Lyytikäinen, jos joku, tietää.
Ravitsemussuositukset ovat ennen kaikkea poliittisten päätösten tausta-asiakirja. Ne ovat keskeisessä asemassa erityisesti ravitsemuspoliittisessa päätöksenteossa, mutta niiden vaikutukset yltävät niin maatalouspoliittisiin kuin elintarvikepoliittisiinkin päätöksiin, ja niitä voidaan käyttää rahoituksen ohjauksen pohjana. Lisäksi ravitsemussuosituksia hyödynnetään esimerkiksi elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä sekä joukkoruokailujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
”Yksilötasolla ravitsemussuositukset eivät kuitenkaan suoraan sano, miten tulisi syödä, mutta ne mahdollistavat hyvin paljon erilaisia ravitsemuksellisesti ja terveydellisesti tasapainoisia ruokavalioita.” Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) pääsihteerinä vielä hetken aikaa toimiva Arja Lyytikäinen kertoo.
Miten yhteispohjoismaiset ja Baltian ravitsemussuositukset eroavat kansallisista ravitsemussuosituksista?
Ravitsemussuosituksilla on vahva tieteellinen pohja. Kesällä 2023 julkaistiin jo kuudes päivitetty laitos Pohjoismaiden ja Baltian yhteisistä ravitsemussuosituksista. Näiden suositusten pohjalta on tarkoitus julkaista suomalaisten omat kansalliset ravitsemussuositukset noin vuoden kuluttua. Mutta miksi yhdet suositukset eivät riitä?
Yhteispohjoismaisissa suosituksissa on tutkittu 36 ravintoaineen ja 15 elintarvikeryhmän terveysvaikutuksia. Lisäksi suosituksiin on ensimmäistä kertaa pyritty sisällyttämään ruoan ympäristövaikutukset, erityisesti ekologisen kestävyyden kannalta. Näitä suosituksia varten työtä oli tekemässä yli 400 ravitsemuksen huippuasiantuntijaa. Maiden välinen yhteistyö mahdollistaa sen, että tieteellinen näyttö on niin kattava kuin mahdollista, eikä jokaisessa Pohjoismaassa ja Baltian maassa ravitsemusasiantuntijoiden tarvitse tehdä samaa työtä yksinään ja päällekkäin. Yhteistyössä on siis voimaa.
Yhteisissä suosituksissa ei kuitenkaan voida huomioida kunkin maan ruokakulttuurin erityispiirteitä ja ruokavarannon näkökulmaa. Eli toisin sanoen sitä, mistä ruokavaliot kunkin maan kansalaisten lautasilla keskimäärin koostuvat ja mitkä ovat eri ruoka-aineryhmien merkitys kunkin ravintoaineen saannissa.
Nyt onkin aika soveltaa kerättyä tieteellistä näyttöä suomalaisille sopivien ravitsemussuositusten kokoamiseksi. Tässä tehtävässä VRN:n eri asiantuntijatyöryhmät ja niiden työtä koordinoiva pääsihteeri ovat avainasemassa.
VRN:n pääsihteerillä näköalapaikka suomalaisten ravitsemukseen
Tällä hetkellä VRN:n pääsihteerin lankoja pitää käsissään maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen. Kun hän kertoo tätä juttua varten tehdyssä haastattelussa työnkuvastaan, on selvää, ettei tämä tehtävä ole vain projektikoordinaattorin virka. Tehtävässä onnistuminen vaatii laaja-alaista näkemystä kansanravitsemuksesta ja väestönterveydestä yli hallinnon rajojen.
Ja näkemystä Arjalla oli jo silloin, kun hän yhdeksän vuotta sitten, vuonna 2014, päätti hakea avautunutta pääsihteerin virkaa. Hänelle oli kertynyt laaja osaaminen erilaisissa ravitsemusta ja väestönterveyttä edistävissä työtehtävissä yli 30 vuoden ajalta.
”Ilman tietoa me ei pystytä näkemään mihin asioihin pitää tarttua.”
Työuransa alusta ensimmäisten 25 vuoden aikana Arjan työtehtävissä painottuivat lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksen edistäminen, kunnes työura jatkui Jyväskylän yliopistossa erilaissa tehtävissä nuorten luustotutkimuksen parissa. Tutkimusvuodet opettivat, miten kiinteä ja välttämätön osa tutkimustieto on asioiden kehittämisessä: ”Ilman tietoa me ei pystytä näkemään mihin asioihin pitää tarttua ja miten”, Arja summaa. Vielä ennen pääsihteerin virkaa hän ehti olla mukana diabeteksen ehkäisyhankkeessa, joka laajensi hänen näkemystään kansanterveyden haasteista koko väestön tasolla. Työ avasi näkökulmaa erityisesti siihen, miten väestön ravitsemukseen voidaan vaikuttaa.
Työssään VRN:n pääsihteerinä Arja Lyytikäinen kokee, että on saanut olla edistämässä suomalaisten hyvää ravitsemusta laajasti: ”Koen että olen ollut etuoikeutettu. Olen saanut olla näköalapaikalla. Minua on erityisesti motivoinut tämä kansallinen näkökulma ja vaikuttamisen mahdollisuus.” Lisäksi hän korostaa, ettei tätä työtä tehdä yksin, vaikka hän onkin virallisesti ainoa VRN:n työntekijä. Erityisesti verkostojen merkitys korostuu.
”Koen, että olen ollut etuoikeutettu. Olen saanut olla näköalapaikalla. Minua on aivan erityisesti motivoinut kansallinen näkökulma ja vaikuttamisen mahdollisuus.”
Haasteitakin tietysti työhön sisältyy. Vaikeinta on hyväksyä se, miten monella sektorilla työtä pitäisi tehdä ja saada ravitsemusasiat sisällytettyä eri teemoihin. Erityisesti tällä hetkellä Arjaa mietityttää, miten saadaan kestävyys ja ravitsemus yhdistettyä järkevästi sekä se, miten haavoittuvissa asemissa olevien riittävä ja laadukas ravitsemus saadaan tällaisessa maailman tilanteessa taattua. Hän kannustaakin kaikkia laajentamaan ajatteluaan oman erityisosaamisensa ulkopuolelle: ”Toivon kaikille rohkeutta mennä mukaan uusille vesille ja tuntemattomillekin areenoille.”
Nyt kuluvan vuoden lopussa pääsihteerin lankojen hallinta siirtyy uudelle henkilölle, kun Arja siirtyy eläkkeelle viettämään laatuaikaa erityisesti pienten lastenlastensa kanssa. Ravitsemus ja kansanterveyden seuranta kuitenkin säilyy rinnalla edelleen. ”Olen aina ollut tosi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.” Arja toteaa.