Suomen ravitsemustieteen yhdistys jakaa jäsenilleen matka-apurahoja, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Vuonna 2020 kaikki matka-apurahat kohdistettiin NNC2020 konferenssin osallistumismaksuihin ja koska apurahoja myönnettiin niin monta, perinteisten matkakertomusten sijaan apurahansaajia pyydettiin kertomuksissaan ensisijaisesti esittelemään omaa tutkimustaan.
Maija Ylilauri, nuorempi tutkija, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
Ravitsemustekijöiden yhteys kognitiiviseen suoriutumiseen ja muistisairauksien riskiin itäsuomalaisessa KIHD-aineistossa
Onko ravitsemuksella merkitystä muistille tai tiedonkäsittelykyvylle? Lienee selvää, että on – ainakin sydän- ja verisuonitautautien riskitekijöiden välittämänä. Sen sijaan ravitsemuksen itsenäisestä yhteydestä muistisairauksiin ei tiedetä kovinkaan paljon. Omalta osaltani pyrin valottamaan tätä aihetta työn alla olevassa ravitsemusepidemiologisessa väitöstutkimuksessani, jota teen parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa.
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää ravitsemustekijöiden yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen ja muistisairauksien riskiin ikääntyvässä itäsuomalaisessa väestössä. Tässä eteenpäin suuntautuvassa väestötutkimuksessa hypoteesina on, että ruokavalion laatu on yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen ja muistisairauksien ilmaantumiseen.
Dementia on globaali ongelma. Siitä kärsii maailmanlaajuisesti arviolta 50 miljoonaa ihmistä, ja vuoteen 2050 mennessä määrän arvellaan kolminkertaistuvan. Oireyhtymästä aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset ovat huomattavia. Yleisimpään dementian aiheuttajaan, Alzheimerin tautiin, ei kuitenkaan ole parantavaa hoitoa. Ainoastaan sairauden puhkeamisen ehkäisyyn tai sen viivyttämiseen elintavoin on mahdollista vaikuttaa. Muistisairauksien ehkäisy ravitsemuksen avulla on myös huomattavasti edullisempaa kuin niiden hoito.
Väitöskirjatyö tulee valmistuessaan syventämään tietoa ravinnon, kognitiivisen suoriutumisen ja muistisairauksien ilmaantuvuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muistisairauksien ennaltaehkäisyssä niin yksilön kuin väestön tasoilla. Lisäksi meneillään olevasta tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä ravitsemustekijöitä kannattaisi myöhemmin tutkia kokeellisissa tutkimusasetelmissa, jotta saadaan tietoa ravitsemuksen ja kognition välisistä syy-seuraussuhteista.
Tutkimus tehdään osana Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (englanniksi Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD) epidemiologista väestöotosta. Tutkittavia on seurattu jo yli 30 vuoden ajan, ja tutkimuksesta on julkaistu jo yli 350 tieteellistä artikkelia ja noin 30 väitöskirjaa. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen kattava tutkimusaineisto antaa hyvät lähtökohdat selvittää muistisairauksien ilmaantumisen riskiä ja kognitiivista suoriutumista itäsuomalaisten miesten keskuudessa.
Väestöaineistossa on mukana noin 3500 keski-ikäistä tai vanhempaa miestä ja naista. Heistä 2497 iältään 42–60-vuotiasta miestä oli mukana väitöskirjan kahden ensimmäisen osatyön tutkimusanalyyseissä. Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen osallistujista 485:lle oli todettu jokin dementiaan johtava sairaus vuoden 2014 loppuun mennessä. Yleisimmin kyse oli Alzheimerin taudista (n=402).
Tutkimuksen alusta, vuosilta 1984–89, on olemassa tuhansia muuttujia koskien muun muassa tutkittavien ravitsemusta, mitattua ja arvioitua terveydentilaa ja biokemiallisia markkereita. Esimerkiksi 1340 tutkittavalta on tieto APOE-genotyypistä. APOE4-geenityyppi on sekä sydän- ja verisuoni- että muistisairauksien riskitekijä. APOE4:n huomiointi tutkimusanalyyseissä on tärkeää, koska se on Suomessa hyvin yleinen muuhun maailmaan verrattuna, ja siten ulkomaiset tutkimukset eivät välttämättä ole yleistettävissä suomalaiseen väestöön. Tutkittavien terveydentilan kehitystä seurataan muun muassa Kelan lääkekorvausrekisterin, Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisterin tiedoista. Tutkittavien ravitsemustottumukset on selvitetty neljän päivän ruokapäiväkirjanpidon avulla kaksi kertaa seurannan aikana. Tutkittavien kognitiivista kapasiteettia on mitattu viidellä kansainvälisesti käytetyllä ja validoidulla neuropsykologisella testillä. Tutkimusaineisto analysoidaan SPSS-tilasto-ohjelmalla tarkoituksenmukaisia tilastollisia testejä käyttäen.
Väitöskirjan kaksi ensimmäistä osatyötä on julkaistu vuosina 2017 ja 2019. Ensimmäinen tutkimus käsitteli ruokavalion kolesterolin ja kananmunien syönnin yhteyttä muistisairauksien riskiin. Siinä havaittiin, että ravinnon kolesteroli tai kananmunien syönti eivät yhdistyneet dementian riskiin edes niillä, joilla on muita suurempi sairastumisriski, eli joilla on perimässään APOE4-geeni. Sen sijaan runsaampi kananmunien syönti yhdistyi parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn. Tätä voi osaltaan selittää toisen osajulkaisun havainto siitä, että kananmunien runsaasti sisältämän fosfatidyylikoliinin suurempi saanti oli yhteydessä pienempään dementian ilmaantumisen riskiin.
Joulukuisessa NNC2020-konferenssissa minulla oli ilo esitellä viimeisimmän tutkimukseni tuloksia suullisessa esityksessä. Esitykseni otsikko oli “Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD)”. Tämän tutkimuksen tuloksia on todennäköisesti luettavissa ensi vuonna jossakin ravitsemustieteen julkaisusarjassa.