Tutkimustuloksia: Kouluruokailun koko potentiaalia ei vielä hyödynnetä kasvatuksessa, opetuksessa ja terveyden edistämisessä
Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Maksuton ja täysipainoinen välipala voisi varmistaa peruskoulun oppilaiden jaksamisen.
Selvitimme Kattava koululounas ja välkyt välipalat -selvityshankkeessa peruskoulujen kouluruokailun nykytilannetta sekä välipalakäytänteitä ja tarjoamismahdollisuuksia. Selvityksestä saatiin ainutlaatuista tietoa peruskoulussa tarjottavien välipalojen valikoimasta ja tarjoamistavoista, Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän hyödyntämisestä sekä Covid-19-pandemian aikaisesta poikkeusolojen kouluruokailusta. Selvitys oli osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.
Selvityksen mukaan korkeintaan joka kymmenes oppilas nauttii täysipainoisen koululounaan jokaisena koulupäivänä, ja koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä merkittävästi. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Yli puolet (56 %) selvitykseen osallistuneista kunnista ei tarjoa oppilaille maksutonta välipalaa ja 42 % kunnista tarjoaa maksuttoman välipalan vain osalle oppilaista. Nykyisen kouluruokailusuosituksen mukaan välipalan tarjoamista suositellaan, jos koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Selvityksen mukaan joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Pitkän päivän välipala sisältää tyypillisimmin juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut oppilaille maksulliset välipalat ovat sen sijaan todennäköisemmin täysipainoisia. Muut koulussa tarjottavat oppilaille maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.
Harrastamisen Suomen mallissa koululaisille luodaan mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Mallin koordinoinnista vastaavat kunnat yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa ja rahoituksen painopiste on ammattitaitoisten ohjaajien löytämisessä. Harrastusten jatkuessa koulupäivän jälkeen on tärkeä huolehtia oppilaiden jaksamisesta. Tässä välipalalla on iso rooli, joka tulee huomioida, kun Suomen mallia juurrutetaan koulupäivän yhteyteen.
Tekemistä vaille valmista − uudistus- ja kehittämistarpeet tunnistetaan hyvin
Selvityksen mukaan kouluruokailua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti valtakunnan, kuntien ja koulujen tasolla. Näiden tulosten pohjalta muodostettiin yksitoista toimenpide-ehdotusta. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä on peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen.
Toimenpide-ehdotuksilla rohkaistaan päättäjiä viemään eteenpäin toimia, joiden avulla suomalainen innovaatio, yhdenvertainen ja tasa-arvoa lisäävä maksuton kouluruokailu, tehdään entistä houkuttelevammaksi ja laadukkaammaksi. Toimenpide-ehdotukset ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta niiden toteutuminen edellyttää valtakunnallista ja poliittista ohjausta sekä vahvaa kuntatason sitoutumista kouluruokailun kehittämistyöhön.
Suomessa on viime vuosien aikana luotu ja kehitetty kouluruokailun ja koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen tueksi toimintamalleja ja työkaluja. Työkaluja, ideoita ja apuja siis on jo olemassa, mutta niiden anti on saatava vakiinnutettua koulujen toimintakulttuuriin.
Kirjoittajat:
Aija Laitinen, Henna Jalkanen, Tanja Tilles-Tirkkonen
Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Raportti: Kattava koululounas ja välkyt välipalat: Koulupäivän aikainen ruokailu tänään ja huomenna
Policy Brief: Tulevaisuuden kouluruokailu
Kouluruokailun ja ruokakasvatuksen muistilista kunnille ja kouluille
Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta on toteuttanut Itä-Suomen yliopisto yhdessä Ammattikeittiöosaajat Amko ry:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu ohjausryhmä.