Sydänterveyden juurilla
Suomessa on esimerkillisesti osoitettu, kuinka sydänterveyttä voidaan edistää työikäisillä aikuisilla, mutta sydänterveyden edistäminen jo lapsuudesta alkaen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sydänterveyden edistäminen lapsuudesta saakka voikin tuntua kaukaiselta – eiväthän ne sydänsairaudet tule kuin vasta vanhana. Ensimmäiset havainnot ateroskleroottisten valtimosairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, juurista lapsuudessa ulottuvat kuitenkin jo 100 vuoden taakse ja tämän jälkeen jatkunut tutkimustyö on vahvistanut näiden sairauksien kehittymisen olevan jo varhaislapsuudessa alkava vuosikymmenten prosessi. Vahvistunut ymmärrys valtimotaudin juurista lapsuudessa johti siihen, että 70-luvulla Maailman Terveysjärjestö kannusti tekemään kansallisia riskitekijätutkimuksia lapsilla. Niinpä mm. USA:ssa aloitettiin edelleen käynnissä oleva Bogalusa Heart Study ja Suomessa sai lähtölaukauksensa kansallinen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus.
Jo yli 40 vuotta käynnissä ollut LASERI-tutkimus on selvittänyt sydänterveyteen vaikuttavia tekijöitä 3-18 vuoden iästä saakka erityisenä tavoitteenaan tutkia lapsuuden riskitekijäaltistuksen yhteyttä sydänterveyteen aikuisena. LASERI onkin osoittanut useiden lapsuudessa tutkittujen sydänsairauksien riskitekijöiden kauaskantoiset vaikutukset. Esimerkiksi korkea seerumin LDL-kolesterolipitoisuus, systolinen verenpaine, painoindeksi sekä tupakointi lapsuudessa – ja etenkin näiden kasautuminen – ovat yhteydessä paksumpaan valtimon seinämään aikuisena huolimatta aikuisuuden riskitekijätasosta. Vastaavasti sydänterveydelle suotuisien tekijöiden kasautumisella lapsena, mukaan lukien esimerkiksi ravinto- ja liikuntatottumukset, on yhteys ohuempaan valtimon seinämään sekä pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin aikuisena. Vuosien varrella LASERI-tutkimus on laajentunut selvittämään myös mm. kognitiivista toimintaa ja olemme osoittaneet lapsuudessa korkealle verenpaineelle ja LDL-kolesterolipitoisuudelle altistumisen sekä tupakoimisen olevan yhteydessä huonompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä, huolimatta näistä tekijöistä aikuisuudessa. Vuosien 2018-2020 aikana LASERI laajentui kolme sukupolvea kattavaksi tutkimukseksi kun tutkimukseen kutsuttiin alkuperäisten LASERI-tutkittavien lisäksi heidän lapsensa ja vanhempansa. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 7000 henkilöä – he mahdollistavat monipuolisen tutkimustyön jatkumisen vuosia eteenpäin.
LASERI-tutkimuksen innoittamana sai Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa vuonna 1989 alkunsa maailmassa edelleen ainutlaatuinen Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP). STRIP on tutkinut sydänterveyden edistämistä vauvasta saakka ja ulottanut yhtäjaksoisen ravitsemus- ja muun elämäntapaintervention aina 20 vuoden ikään. STRIP on osoittanut intervention monet hyödyt; neuvontaa saaneiden lasten ravinto on ollut sydänystävällisempi ja se on heijastunut lukuisiin sydänsairauksien riskitekijöihin. Neuvontaa saaneilla lapsilla on mm. ollut matalampi seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä parempi insuliiniherkkyys kuin kontrolliryhmän lapsilla. Lisäksi mm. riskitekijöiden kasautuminen on ollut harvinaisempaa interventioryhmässä. Kuusi vuotta interventiovaiheen päättymisen jälkeen toteutettiin ensimmäinen seurantatutkimus, joka osoitti neuvonnan vaikutusten säilyneen niin paremman ravinnon rasvan laadun kuin seerumin kolesteroli- ja insuliinipitoisuuksienkin osalta. LASERI ja STRIP yhdessä ovat siis tuoneet vankkaa näyttöä sydänterveyden juurista lapsuudessa sekä mahdollisuudesta vaikuttaa niihin.
Valmistuttuani ravitsemustieteen opinnoista Kuopion yliopistossa onnekkaat sattumat johtivat minut Turkuun ja mahdollisuuteen aloittaa väitöskirjan tekeminen STRIP:ssä. Väitöskirjani aiheeksi muodostui pian ravitsemuksen sijaan liikunta – hyppy tuntemattomaan, josta olen näin jälkeenpäinkin erittäin tyytyväinen. Väitöskirjani valmistuttua runsaat kymmenen vuotta sitten tutkimustyöni liikunnan parissa jatkui ja laajeni edelleen muille sydänterveyden osa-alueille sekä LASERI-tutkimuksen pariin. Tällä hetkellä olen ennaltaehkäisevän lääketieteen apulaisprofessori ja akatemiatutkija, jonka monipuoliseen työpäivään mahtuu tutkimustyön osa-alueita laidasta laitaan. Koko tutkijan urani ajan olen ollut onnekas paitsi mahdollisuudesta toimia näiden hienojen tutkimusaineistojen parissa, myös ryhmämme senioreilta saamastani opista ja tuesta – on etuoikeus olla osa tätä ryhmää. Yksi tutkijanurani iloisimpia asioita on havaita kuinka tutkijasukupolviemme ketjuun on tullut uusi lenkki ja työ sydänterveyden tutkimuksen parissa jatkuu.
TtM (laillistettu ravitsemusterapeutti), FT, dosentti (terveysliikunta), apulaisprofessori (ennaltaehkäisevä lääketiede) Katja Pahkala