Hanna Lagström, ETM, FT, dosentti
Kansanterveystiede, Lääketieteellinen tiedekunta
Turun yliopisto
Ravitsemustieteilijä monessa sopassa
Johtamassani tutkimusprojektissa selvitetään sosiaalisen ja fyysisen elinympäristön yhteyttä lapsuuden ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen sekä niiden riskitekijöihin. Tarkastelun kohteena on lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ravitsemus, suolistomikrobisto, ylipainoisuus, ja fyysinen aktiivisuus. Tutkittavia on seurattu joko syntymästä tai varhaislapsuudesta kuudesta 26 vuoteen tutkimuksesta riippuen. Toivon mukaan tämä tutkimus tulee tuottamaan uutta tietoa sosiaalisten ja fyysisten elinympäristöjen yhteyksistä ylipainon kehittymiseen. Taustan hankkeelle muodostaa se, että asuinympäristöjen eri piirteiden yhteydet ylipainon kehittymiseen tunnetaan huonosti, vaikka ylipaino onkin yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista. Polkuni tämän aihepiirin pariin on ollut moninainen, vaikka jo aivan opiskeluajoista lähtien olen ollut kiinnostunut kansanterveydestä.
Pian valmistumiseni (kevät 1993) jälkeen kolmen lapsen äitinä muutimme Turkuun ja päädyin STRIP –projektiin väitöskirjatutkijaksi selvittämään pienten lasten ja heidän perheidensä ruuankäyttöä ja ravintoaineiden saantia. Työ ei ollut kuitenkaan pelkkää tutkijakammiossa kirjoittelua, vaan sisälsi paljon ravitsemusneuvonnan suunnittelua ja monia käytännön asioita, koska ole kyse oli sydän-ja verisuonisairauksien ehkäisyprojektista. Väitöksen jälkeen tutkijan hommat tuntuivat luontevilta ja pääsin Turun yliopiston elintarvikekemian laitokselle hankkeeseen, jossa tutkittiin probioottien ja prebioottien hyödyntämistä elintarvikkeissa, erityisesti maitovalmisteiden käyttömahdollisuuksia ihmisen suolistoflooran säätelyssä sekä maitohappobakteerien vaikutuksia immunologisiin muuttujiin. Tähän työhön liittyi myös hiukan yllättäen opettamista terveyden biotieteiden koulutusohjelman elintarvikekehityksen yliassistenttina. Vastuulleni lankesi terveyden biotieteiden koulutusohjelman ravitsemusopetuksen käynnistäminen, sisällön suunnittelu ja toteutus. Todellinen korkeakoulu yliopisto-opetuksen maailmaan!
Vuosituhannen alussa oli valtava kiinnostus elintarvikkeiden kehittämiseen lääkkeiden tapaan toimiviksi ja yliassistentin tehtävästä päädyin hetkeksi kliinisisiä tutkimuksia tarjoavaan yksikköön vastuullani elintarvike- ja ravitsemustutkimus. Suomalainen elintarviketeollisuus ei kuitenkaan ollut vielä valmis ymmärtämään kliinisten tutkimusten merkitystä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehityksen yhteydessä, eikä pelkkä lääkkeiden kehittäminen ollut riittävän kiinnostavaa. Niinpä löysin itseni taas tutkijana, tällä kertaa tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoituksella aiheenani lasten ylipaino ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen.
Jo ihan väitöskirjan ajoista saakkaa kiinnostukseni on liittynyt lapsiin, perheisiin ja ruokakäyttätymiseen. Tähän tematiikkaan liittyy myös vuonna 2007 alkanut Hyvän kasvun avaimet –seurantatutkimus, jonka yhtenä vastuututkijana olen saanut toimia jo lähes 15 vuotta. Monitieteinen tutkimus on ollut haastavaa, mutta myös hyvin avartavaa. Olen saanut vuosien varrella työskennellä ja tehdä tutkimustyötä niin lääkärien, kasvatustieteilijöiden, psykologien, sosiologien kuin liikuntatieteilijöiden kanssa. Unohtaa ei tietenkään sovi ravitsemustieteilijöitä! Sen olen huomannut, että kiinnostuksen kohteenani olevan ilmiön (lasten ylipaino) kuvaaminen yhden tieteenalan keinoin on lähes mahdotonta.
Aivan uudelle tasolle tutkimukseni nousi, kun siirryin muutama vuosi sitten Kansaterveystieteen yksikköön, jonka terveysmaantieteellisen tutkimuslinjan tarkoituksena on selvittää elinympäristöjen sosiaalisten ja fyysisten piirteiden vaikutusta terveyteen ja sen muutoksiin koko elinkaaren ajalta. Aineistoina ovat useat tutkimuskohortit, mukaan lukien Hyvän kasvun avaimet. Ympäristöaltiste määritetään Tilastokeskuksen ruututietokannasta perustuen tutkittavien osoite- ja muuttohistoriaan. Tämä tutkimus on tuonut tieteenalojen kirjoon mukaan maantieteilijät. On ollut todella mielenkiintoista oppia esimerkiksi miten satelliitti kuvia käytetään määritettäessä elinympäristön vihreyttä tai rakennetun ympäristön eri piirteitä. Näitä tietoja ei ole aiemmin käytetty terveystutkimuksessa. On siis selvää, että vain monitieteisillä eväillä voitaneen vastata myös lasten ylipainoisuuden esille nostamiin tutkimushaasteisiin! Tutkimusryhmämme toive ja tavoite on, että tuloksiamme voidaan käyttää ylipainon ehkäisy- ja interventiostrategioiden suunnittelussa, ja jopa kaupunkisuunnittelussa eriarvoisuuden vähentämiseksi ja terveyttä edistävien ympäristöjen rakentamisessa.