Suomen ravitsemustieteen yhdistys jakaa jäsenilleen matka-apurahoja, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää ravitsemustieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Vuonna 2019 matka-apurahat kohdennettiin yhdistyksen Eurooppalaisen kattojärjestön (Federation of European Nutrition Societies, FENS) konferenssiin, joka järjestettiin Dublinissa Irlannissa 15.-18.10.2019. Apurahansaajien kirjoittamissa matkakertomuksista jaetaan matkalta saatua tietoa yhdistyksen jäsenille.
13th European Nutrition Conference – matkakertomus
FT, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Aava, Docrates, Booston
Osallistuin edellä mainittuun kongressiin 15.-18.10.2019. Tässä matkakertomuksessa voin nostaa esiin vain joitakin mielestäni kiinnostavia kokouksessa esille tulleita asioita.
Omega-3 rasvahappoja koskevassa sessiossa tiistaina 15.10. Anne-Marie Minihane kävi läpi satunnaistettujen tutkimuksien tuloksia omega-3 rasvahappojen vaikutuksesta sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien riskiin. Tutkimustulokset ovat olleet pääsääntöisiä pettymyksiä, ei merkittävää hyötyä -ei haittaa, mutta Minihane osoitti, että satunnaistettujen tutkimuksien retrospektiiviset analyysit, sekä lyhyet välimuuttajatutkimukset sekä erityisesti koe-eläimillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että muistia suojaava vaikutus saattaa olla huomattavasti keskimääräistä parempi naisilla, ja jotka kantavat apolipoproteiini E:n muotoa 3/4 tai 4/4. Myös he, joilla on harvinainen FADS-geenin haplotyyppi saattavat erityisesti hyötyä omega-3 rasvahapoista sekä sydänsairauksien että muistisairauksien näkökulmasta. Aihepiiristä kaivataan kuitenkin näillä erityisryhmillä tehtyjä kovien päätetapahtumien satunnaistettuja tutkimuksia.
Pähkinöiden terveysvaikutuksista järjestettiin erillinen pähkinäntuottajien sponsoroima sessio 15.10. Richard Mattes osoitti, että pähkinöiden ja mantelien rasvasta on elimistön käytettävissä noin 75 % eli noin 25 % jää imeytymättä. Pähkinöiden käyttö on maailmanlaajuisesti vähäistä noin 5 g/pv, kun suositus useissa maissa on 20-30 g/pvm, huolimatta niiden myönteisistä vaikutuksista erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen. Suurimmaksi esteeksi pähkinöiden käytölle esitettiin olevan pähkinöiden runsaan rasvapitoisuuden, ja laajemmin rasvan saannin lisäämisen pelko. Sekä satunnaistetut syöttötutkimukset että etenevät kohorttitutkimukset osoittavat, että lihomisen pelko pähkinöiden kohdalla lienee väestötasolla turha.
Omega-6 rasvahapot ja tulehdus sekä muut terveysvaikutukset olivat tapetilla 17.10. Vuonna 2019 julkaistiin puolestaan systemoitu kirjallisuuskatsaus pelkästä arakidonihaposta. Philip Calderin ja kollegoiden katsaukseen otettiin mukaan 22 satunnaistettua tutkimusta arakidonihapon syöttämisestä eri annoksilla viikkojen ajan. Suuretkaan arakidonihappomäärät, 1 000–1 500 mg/pv eli noin kymmenkertaiset tavanomaiseen saantiin verrattuna eivät aiheuttaneet tulehdusta kuvaavien suureiden muuttumista huonompaan suuntaan, eikä myöskään saannin vähentäminen tasolle 80 mg/pv vaikuttanut mitään. Tämä meta-analyysi yhdessä tiedon kanssa, että linolihaposta vain minimaalinen osa (3 %) muuttuu arakidonihapoksi ja että linolihapon syöttämisellä ei ole vaikutusta inflammaatiomarkkereihin ihmisessä, on johtanut käsitykseen, että omega-6 rasvahapoilla ei ole merkittävää vaikutusta lievään tulehdukseen tavanomaisesti länsimaissa käytettävillä annoksilla –tosin on mahdollista, että erityisryhmät ovat poikkeus säännöstä.
Oma posteriesitykseni oli torstaina 17.10.2019 klo 8.30, P2-28-01: ’Effect of low-FODMAP diet in Finnish IBS patients. Results from non-controlled 12-week intervention study.’ Esittelin posterissa toistaiseksi ainoan suomalaisen interventiotutkimuksen FODMAP-rajoituksesta. Tutkimuksen mukaan IBS-oireet vähenevät ja elämän laatu paranee huomattavasti henkilöillä, joilla on IBS. Havaitsimme lisäksi, että FODMAP-rajoituksen aikana kuidun saanti oli selvästi suositettua vähäisempää (19 g/pv). Tutkimuksen perusteella IBS-potilaiden riittävään kuidun saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.