Gradumörkö vai opettavainen prosessi?
Pro gradu –työ eli tuttavallisemmin gradu on opinnäytetyö, joka tehdään yliopistossa osana ylempää korkeakoulututkintoa. Helsingin yliopiston ohjeistus kertoo, että gradussa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä alaan ja gradun aiheeseen: hänen on hallittava tarvittavat tutkimusmenetelmät, kyettävä tieteelliseen ajatteluun ja pystyttävä osoittamaan tämä kaikki sujuvaa akateemista kieltä käyttäen. Tätä lukiessa ei ihmetytä, että monet opiskelijat ahdistuvat gradusta jo ennen sen aloittamista.
Vaatimuksia ja tavoitteita listatessa tulee ehkä harvemmin sanottua ääneen, että gradun tekeminen ei ole pelkkiä opiskelijaan kohdistuvia vaatimuksia, vaan myös opiskelija voi saada graduprosessista paljon irti. Parhaimmillaan gradun tekeminen voi olla hyvää oppia projektinhallinnasta ja keskeneräisyyden sietämisestä. Se voi myös auttaa tekijäänsä löytämään työpaikan tai ohjata jatko-opintojen ja tieteellisen tutkimuksen pariin. Tässä blogitekstissä neljä ravitsemustieteestä valmistunutta kertoo omasta graduprosessistaan ja siitä, mitä oppeja gradun tekemisestä he ovat vieneet mukanaan työelämään. Gradun tekoa aloitteleville on mukana myös pari vinkkiä aiheen valintaan!
Tiina Suikki: Kysyä apua äläkä jää vaikeiden asioiden kanssa yksin!
Tutkin gradussani eri kronotyypeillä (esim. aamuvirkut ja iltavirkut) sosiaalisen aikaeroväsymyksen yhteyttä ruokavalion kokonaislaatuun Itämeren ruokavalioindeksillä mitattuna ja lihavuuteen. Sosiaalisella aikaeroväsymyksellä tarkoitetaan oman uni-valverytmin eriaikaistumista sosiaalisten rytmien, kuten työaikojen kanssa (esim. rytmien ero arkisin ja viikonloppuisin). Aineistona käytin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suuria väestöaineistoja. Tutkimuksessa havaittiin, että iltavirkut kärsivät enemmän sosiaalisesta aikaerorasituksesta. Tällä ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkitystä ruokavalion laadun tai lihavuuden esiintyvyyden kannalta. Tosin aamuvirkuilla rytmien eriaikaistumisesta kärsiminen oli yhteydessä huonompaan ruokavalion laatuun ja lihavuuteen. Näitä yhteyksiä ei kuitenkaan univelan määrä näyttänyt selittävän. Tutkimuksesta on julkaistu vertaisarvioitu artikkeli kansainvälisessä alan lehdessä.
Päädyin aiheeseen, koska olin kiinnostunut vuorokausirytmien yhteydestä syömiseen ja kyseinen aihe oli tarjolla tutkimusryhmässä, johon olin yhteydessä. Gradutyöskentelyn aikana opin paljon tutkimusprosessista ja sen toteuttamisesta sekä hallitsemisesta. Tällaisen kokonaisuuden hallinnan oppimisesta on mielestäni hyötyä kokonaisvaltaisesti työelämässä. Ja etenkin jatkaessani väitöskirjan pariin artikkelipohjaisen gradun toteuttaminen oli erinomainen keino tutustua tutkimuksen toteuttamiseen. Oma gradukokemukseni oli positiivinen, vaikka kokonaan uuden aihealueen opettelu oli ajoittain haastavaa. Sain kuitenkin paljon tukea ja neuvoa ohjaajiltani, mikä auttoi paljon työn tekemisessä. Sanoisinkin graduprosessia aloittavalle, että muista kysyä apua, kun sitä tarvitset. Ei kannata jäädä yksin painimaan vaikeiden asioiden kanssa. Kyse on kuitenkin oppimisprosessista.
Sofia Siljama: Valitse itselle mielekäs aihe ja varaa riittävästi aikaa
Suoritin talvella 2019 maisteriharjoittelujaksoani Fazer Groupissa, jossa sain työskennellä sekä Fazer Labissa että Fazer Food Services Oy:ssa (nykyinen Compass Group Finland). Harjoittelun aikana sovimme yhteistyöstä gradun merkeissä, ja aiheeksi valikoitui kaikkia osapuolia kiinnostava teema: ikääntyneiden proteiininsaanti. Olimme kiinnostuneita tutkimaan, kuinka ikääntyneiden proteiininsaantia voisi lisätä proteiinipitoisten välipalojen avulla. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että monet ikääntyneet eivät saa riittävästi proteiinia ruokavaliostaan. Aihe on tärkeä, sillä optimaalisella ravitsemustilalla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveydentilaan.
Vaikka itse tutkimus oli melko lyhyt, se vaati kuukausien valmistelua ja vahvaa projektinhallintaa. Graduntekemisessä oli parasta tutkittavien ja eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö sekä syventyminen merkitykselliseen aihepiiriin. Opin samalla käytännössä tilastotieteen hyödyntämistä aineiston analysoimisessa, mikä on arvokas taito nykyisessänikin työssä. Valmistuttuani kesällä 2020 aloitin työt Lantmännen konsernin Graduate Trainee-ohjelmassa. Ohjelman päätyttyä marraskuussa 2021 aloitin Lantmännen Cerealian Innovation Project Leadina, jossa vastaan tulevaisuuden tuotekonsepteista ja innovaatioista.
Minttu Tuominen: Yhteiskunnallisesti tärkeän tiedon tuottaminen motivoi
Ajauduin graduaiheeni pariin, kun pääsin kesäksi 2019 töihin dosentti Suvi Itkosen fosforilisäaineita koskevaan tutkimusprojektiin. Aihe on tärkeä, koska fosforilisäaineiden käytön yleisyydestä on hyvin suppeasti ajankohtaista tutkimustietoa. Sen lisäksi, että sain työstä projektin parissa arvokasta kokemusta alaltani, se tarjosi minulle gradun aiheen. Kesän vietinkin pääsääntöisesti keräten aineistoa tutkimukseemme. Tutkimuksen päätulos oli, että 40 % tutkituista elintarvikkeista sisälsi fosforilisäaineita, mikä jo itsessään antoi aiheen työstää tutkimus tieteellisen artikkelin muotoon. Valmistumiseni jälkeen aloimmekin valmistella tutkimusartikkelia graduni pohjalta ja syksyllä 2021 artikkelimme vihdoinkin julkaistiin.
Kokemukseni projektista oli hyvin antoisa, sillä pääsin mukaan jokaiseen tutkimuksen vaiheeseen tutkimuksen suunnittelusta aineiston keruuseen, aineiston käsittelyyn ja artikkelin kirjoittamiseen saakka. Gradun teossa minua motivoi eniten se, että pääsin tuottamaan oikeaa tieteellistä tietoa, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Gradun aiheen valinnassa suosittelenkin jokaista pohtimaan, että mikä olisi se asia, joka juuri itseä innostaisi gradun tekoon. Gradun teon ja tutkimusprojektin aikana opin paljon omista kyvyistäni, mutta myös tutkimuksen tai minkä tahansa muun projektin tekemisen haasteista sekä hyvistä puolista. Vaikka välillä tekeminen tuntuu puuduttavalta, on mahtavaa huomata, kuinka alussa olleet kysymykset muuttuvat vähitellen vastauksiksi paperille. Siksi kannustan kaikkia jatkamaan pienin askelin eteenpäin, sillä oman nimen näkeminen valmiin työn etusivulla palkitsee lopulta tekijänsä.
Ilana Stolberg: Gradu kehitti tiedonhankinta- ja organisointitaitoja
Graduni aihe liittyi Sydänliiton suola- ja rasvatesteihin sekä Leipätiedotuksen kuitutestiin. Kyseiset testit ovat lyhyitä kyselyitä, joilla pyritään selvittämään päivittäistä kuidun ja suolan saantia sekä ruokavalion rasvan laatua. Lisäksi testien avulla voidaan saada yleiskuva ruokavalion laadusta. Pro gradu -tutkielman aihe oli kuitu-, suola- ja rasvatestien validiteetti suhteessa ruokapäiväkirjoihin T2D-GENE-tutkimuksessa. Käytännössä tutkin gradussani siis sitä, kuinka luotettavia kyseiset ruokatestit ovat tutkimusmenetelmänä suhteessa neljän päivän ruokapäiväkirjoihin kuidun ja suolan saannin sekä rasvan laadun mittaamisen osalta. Kuitu-, suola- ja rasvatestit ovat suhteellisen yleisessä käytössä ravitsemusammattilaisten keskuudessa, mutta niiden luotettavuutta ei ole ennen tutkittu, minkä vuoksi koin tärkeänä tehdä graduni kyseisestä aiheesta. Kuitu-, suola- ja rasvatestien tulokset vastasivat ruokapäiväkirjoilla mitattua kuidun ja suolan saantia sekä ruokavalion rasvan laatua varsin hyvin. Testit toimivat helposti hyödynnettävänä keinona ruokavalion laadun selvittämiseksi näiden keskeisten ravintoaineiden osalta.
Graduprosessin aikana pääsin kehittämään erityisesti tiedonhankintataitojani sekä organisointi- ja järjestelytaitojani. Uskon näistä taidoista olevan hyötyä työelämässä. Graduaan aloittavaa kehottaisin valitsemaan itseään aidosti kiinnostavan graduaiheen. Gradu on suuri projekti, ja kun gradun aihe on itselle mielenkiintoinen, graduprosessissa pysyy paljon todennäköisemmin motivaatio yllä kuin silloin, jos gradun tekee aiheesta, jota ei alustavastikaan omasta näkökulmasta koe kovin mielenkiintoisena.
