Ravitsemustiede Suomessa
Ravitsemustieteen opiskelu
Suomessa ravitsemustiedettä pääaineena voi opiskella Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Ravitsemustieteen perusopintokokonaisuuden opintoja on mahdollista suorittaa myös avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen järjestämänä useilla eri paikkakunnilla. Ravitsemustieteen opiskelijan on mahdollista valmistua Itä-Suomen yliopistosta terveydenhuollon ammattilaiseksi (laillistettu ravitsemusterapeutti). Tarkempaa lisätietoa ravitsemusterapeutiksi opiskelusta ja ammatista löytyy Itä-Suomen yliopiston ja Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen (RTY) verkkosivustoilta. Nykyisin myös lääketieteen lisensiaatin (LL) ja hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) koulutuksiin sisältyy soveltuvia ravitsemustieteen opintoja mm. Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.
Ravitsemustieteen tutkimus
Ravitsemustiede on soveltava tiede, joka pyrkii ymmärtämään millä tavoin ruoka, syöminen ja ravintoaineet vaikuttavan elimistön toimintaan ja ihmisten terveyteen. Kiinnostuksen kohteena on myös millaista ruokaa eri väestöt syövät ja miksi ihminen valitsee tiettyjä ruokia. Suomessa ravitsemusta tutkitaan monipuolisesti poikkitieteellisissä tutkimusryhmissä eri näkökulmista. Pääsuuntia ovat fysiologia ja aineenvaihdunta, kansanravitsemus ja ravitsemusepidemiologia.
Suomessa tehdään myös kokeellista ravitsemustieteellistä tutkimusta esim. solutason mekanismien selvittämiseksi. Ravitsemustutkijat tekevät yhteistyötä lähialojen, kuten lääketiede, elintarvikekemia, biokemia, mikrobiologia, kuluttajatutkimus ja biostatistiikka/bioinformatiikka, kanssa.
Haluamme tehdä jäsentemme työn suomalaisen ravitsemustutkimuksen parissa näkyväksi. Alta löydät tutkimusryhmiä ja tutkijoita, jotka tekevät ravitsemustutkimusta.
Tutkimusryhmiä
DAGIS – Terveyden edistäminen päiväkodissa, Folkhälsanin tutkimuskeskus
Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimiva tutkimusryhmä tutkii, miten päiväkodin ja kodin sosiaalinen ja fyysinen ympäristö on yhteydessä lasten ruokatottumuksiin ja muihin elintapoihin sekä miten kodin ympäristö selittää sosioekonomisia eroja elintavoissa. Lisäksi tutkitaan, voidaanko päiväkoti-interventiolla edistää lasten elintapoja ja stressinsäätelykykyä ja kaventaa niissä esiintyviä sosioekonomisia eroja. Ryhmän päähanke on DAGIS-hanke, joka on laaja konsortiohanke, joka koostuu yhdestä Folkhälsanilla toimivasta ja kahdesta Helsingin yliopistolla toimivasta tutkimusryhmästä (kts. yllä). Tutkimusryhmän johtaja, ravitsemustieteen dosentti Eva Roos, on DAGIS-konsortion johtaja. Ryhmässä toimiva vanhempi tutkija, ravitsemustieteen dosentti, Carola Ray on vastuussa interventio-osuudesta DAGIS-hankkeessa. Ryhmä on aikaisemmin tutkinut alakoululaisten elintapoja Hälsoverkstaden-hankkeessa, sekä lasten hedelmien ja kasvisten syöntiä EU-rahoitetussa Pro Greens -hankkeessa.
Diet Quality and Adequacy -tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Tutkimusryhmämme keskittyy ruokavalion laatuun ja ravintoaineiden saannin riittävyyteen. Tutkimme ravintoaineiden saantia ja ravitsemustilaa haavoittuvissa väestöryhmissä, esimerkiksi kasvis‑ ja vegaaniruokavaliota noudattavilla. Lisäksi kehitämme ja sovellamme käytännön menetelmiä ruokavalion arviointiin ja ravitsemuksen edistämiseen. Ryhmän johtajana toimii yliopistolehtori, dosentti Liisa Korkalo.
Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, Turun yliopisto
Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön tutkimus keskittyy elintarvikeresurssien koostumuksen, ravitsemuksellisten ominaisuuksien, aistittavan laadun ja terveyshyötyjen ymmärtämiseen sekä tietämyksen soveltamiseen elintarvikekehityksessä. Käytämme monipuolisia biokemiallisia ja kemiallisia analyysimenetelmiä, metabolomiikkaa, aistittavan laadun tutkimusta, in vitro -malleja ja kliinisiä tutkimuksia, joilla selvitämme lajikkeiden, ympäristötekijöiden ja teknologioiden vaikutusta elintarvikkeiden koostumukseen, laatuun ja bioaktiivisuuteen. Yksikössä on useita ravitsemustieteitä lähinnä olevia hankkeita. Yhteyshenkilö: Molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg.
Elintarvikkeet ja terveys, Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä toimivan tutkimusryhmän mielenkiinnon kohteena on, miten erilaiset elintarvikkeet tai niiden sisältämät yhdisteet vaikuttavat ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti marja- ja viljatuotteet, niiden komponenttien ja rakenteen vaikutukset erityisesti hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja matala-asteiseen tulehdukseen. Uusina näkökulmina tutkitaan näiden tuotteiden suolistomikrobiflooran ja suolenseinämän toiminnan sekä ruuan mukana elimistöön kulkevien ympäristöaltistusten välittämiä vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkimusmenetelminä hyödynnetään kokeellisia in vitro-malleja sekä kliinisiä interventioita, kuten ateria- ja interventiotutkimuksia. Tutkimusryhmää johtaa professori Marjukka Kolehmainen.
eMOM-tutkimus – kasviproteiinipainotteisuus raskausdiabeteksen ruokavaliohoidossa, HUS, Helsingin yliopisto ja THL
eMOM-tutkimuksessa verrataan kasviproteiinipainotteisen (ilman hiilihydraattirajoitusta) ja kohtuullisesti hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion vaikutusta raskausdiabetesta sairastavien odottavien äitien ja kehittyvien lapsien hyvinvointiin. Päätavoitteena on selvittää ruokavalioiden vaikutusta äidin glukoosiaineenvaihduntaan. Raskausdiabetesta sairastavat äidit arvotaan toiseen kahdesta ruokavalioryhmästä. Lyhytaikaisten vaikutusten tutkimiseksi alussa on kahden viikon mittainen vaihtovuorokoe, jolloin tutkittaville tarjotaan kaikki ruoat. Sen jälkeen alkaa ravitsemusohjaus raskauden loppuun saakka. Ohjausta annetaan kasvokkain, puhelimitse sekä WhatAppilla. Ruokavalion noudattamista tuetaan myös ruokakassein. Glukoosiarvoja seurataan kudoksen glukoosiarvoa jatkuvasti mittaavalla sensorilla (Freestyle Libre). Tutkimus on alkanut 2018. Tutkimusta johtaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Saila Koivusalo. Tutkimuksen ravitsemusosiosta vastaa Jelena Meinilä (FT) ja ravitsemusohjauksesta Jemina Kivelä (ETM).
Fin-HIT – Hyvinvointi Teini-iässä -seurantatutkimus, Folkhälsanin tutkimuskeskus
Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa käynnistyi vuonna 2011 valtakunnallinen Fin-HIT-seurantatutkimus. Tutkimuksessa on mukana yli 11 000 9–12-vuotiasta lasta sekä noin 10 000 vanhempaa. Tavoitteena on tutkia, miten perintötekijät, syljen mikrobisto sekä elintavat vaikuttavat nuorten terveyteen, erityisesti painonkehitykseen. Kyselylomakkeen avulla olemme keränneet tietoa lasten ateriarytmistä ja mm. sokeristen ruokien käyttötiheydestä sekä esiteini- että teini-iässä. Toinen seuranta on käynnistynyt syksyllä 2020 ja siinä jo täysi-ikäiset osallistujat täyttävät ruoankäytön frekvenssilomakkeen ja vastaavat mm. useisiin mielenterveyskyselyihin. Lisäksi hyödynnämme THL:n ja Kelan rekisteriaineistoja. Fin-HIT-ryhmässä työskentelee kolme ravitsemustieteilijää: tutkimusjohtaja ETT, dosentti Heli Viljakainen, tohtorikoulutettava ETM Sohvi Lommi sekä tutkimuskoordinaattori, ETM Catharina Sarkkola.
FINNCARE-tutkimus, Helsingin yliopisto
Pre-eklampsia (raskausmyrkytys) on raskaudenaikainen istukkasairaus ja verisuonitauti, johon liittyy kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski synnytyksen jälkeen. Helsingin yliopistossa toteuttavassa FINNCARE-tutkimuksessa selvitetään kattavasti pre-eklampsian pitkäaikaisvaikutuksia äidin, lapsen ja isän myöhempään terveyteen. Tutkimuksessa selvitetään myös, voidaanko pitkäkestoisella ravitsemus- ja liikuntainterventiolla saada aikaan edullisia muutoksia perheiden terveydentilassa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään geneettisen taustan merkitystä kohonneessa sydän- ja verisuonitautiriskissä. Tutkimusta vetää dos. Tiina Jääskeläinen (HY) yhdessä dos. Taisto Sarkolan (HY, HUS) ja prof. Hannele Laivuoren kanssa (HY, TAYS). Elintapaohjauksesta vastaa ETM Anni Kivelä.
https://doi.org/10.1016/j.pmedr.2022.101731
Helsinki Health Study, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla toimiva tutkimusryhmä selvittää sosioekonomisen aseman, elintapojen, työn ja muun elämän yhteyksiä terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kohorttitutkimuksen aineisto koostuu Helsingin kaupungin työntekijöitä koskevista rekistereistä vuodesta 1990 lähtien sekä kyselyistä vuodesta 2000 lähtien. Työntekijöiden ravitsemusta ja ruokatottumuksia seurataan mm. ruuankäyttökyselyn (FFQ) avulla, yhdessä muiden elintapojen kanssa. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet työntekijöiden ruokatottumusten muutokset ja niiden sosioekonomiset erot. Tutkimusryhmän johtajana toimii lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka.
Hyvinvointiliikunta elämänkaaressa, Oulun yliopisto ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla toimiva tutkimusryhmä selvittää 1) fyysisesti aktiivisen ja inaktiivisen elämäntavan rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä elämänkaaressa sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin, 2) ravitsemuksen ja ympäristön piirteiden yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä 3) vaikuttavia elintapaohjausmalleja ja -menetelmiä. Tutkimusryhmä vastaa Pohjois-Suomen kohorttitutkimuksissa liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvistä tutkimuksista. Muita merkittäviä tutkimushankkeita ovat MOPO-, TELS– ja SUNRISE-hankkeet. Tutkimusryhmää johtaa professori Raija Korpelainen, ja ravitsemustutkimuksesta vastaa FT Marja Vanhala.
Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus, Turun yliopisto
Turun yliopistossa toimiva monitieteisen tutkimusryhmän mielenkiinnon kohteena ovat lasten fyysinen, psyykkinen ja sosioemotionaalinen kehitys raskausajalta aikuisuuteen saakka. Toistuva tiedonkeruu sisältää kyselyitä, kliinisiä tutkimuskäyntejä ja biologisia näytteitä sekä elinympäristön ominaispiirteiden yhdistämistä tutkittavilta kerättyyn tietoon. Tutkimuksessa hyödynnetään koko väestöstä rutiinisti kerättäviä rekisteritietoja, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä hoitotietorekisteritietoja sekä Kansaneläkelaitoksen ja Digi- ja väestötietoviraston tietoja. Tutkimusryhmän johtajana toimii dosentti Hanna Lagström ja vastuulääkärinä professori Ville Peltola.
Kliininen ravitsemus ja ravitsemusterapia, Itä-Suomen yliopisto
Tutkimuksemme perustuu kontrolloituihin ruokavaliointerventiotutkimuksiin, joissa tutkitaan ravintoaineiden, ruokavalion ja elämäntapojen vaikutusta aineenvaihduntaan ja sairausriskiin. Olemme tutkimuksissamme keskittyneet ruokavalion rasvan laadun, kuidun ja ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksiin mm. elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, matala-asteiseen tulehdukseen sekä maksan terveyteen. Viime vuosina painotus on ollut ruokavalion ja geenien yhteisvaikutusten tutkimisessa rasva-aineenvaihdunnassa ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimme myös ravitsemuksen tehostamisen merkitystä ikääntyneiden hyvinvointiin sekä fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Tutkimusryhmää johtaa professori Ursula Schwab.
Lasten D-vitamiinitutkimus (VIDI), HUS ja Helsingin yliopisto
VIDI-tutkimukseen rekrytoitiin 987 tervettä vastasyntynyttä lasta perheineen Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä vuosina 2013-2014. Interventiotutkimuksessa selvitettiin, voidaanko lapsen D-vitamiininsaantia lisäämällä parantaa lapsen luuston terveyttä, kasvua ja kehitystä sekä vähentää infektioita ja astman sekä allergioiden kehittymistä. Lapset arvottiin saamaan D-vitamiinilisää 10 μg tai 30 μg vuorokaudessa. Alkaen syksystä 2019, lasten ollessa 6–7 vuotiaita, perheet kutsutaan jatkoseurantatutkimukseen asteittain. Tavoitteena on tutkia, onko varhaislapsuuden D-vitamiinilisän käytöllä pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Tutkimusta johtaa professori emeritus Sture Andersson yhdessä professori Outi Mäkitien kanssa. Tutkimuksen ravitsemustieteilijänä toimii postdoc-tutkija Helena Hauta-alus.
Lasten ruokakasvatus ja ravitsemushoito, Itä-Suomen yliopisto
Lasten ruokakasvatustutkimuksen tavoitteena on selvittää SAPERE- ruokakasvatusmenetelmän yhteyttä kasvisten, marjojen ja hedelmien syömiseen kotona ja päiväkodeissa. Tutkimusryhmää (prof. Anna Rönkä JYU, prof. Mari Sandell (TY, HY), pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Evira) johtaa yliopistonlehtori (emerita), vieraileva tutkija Outi Nuutinen.
Ruokaa mielelle – tutkimuksessa selvitetään ryhmämuotoisen, motivoivan ja voimavarakeskeisen Ruokaa mielelle – intervention vaikutusta masennuksen lievittymiseen, ruokavalion laadun, syömiskäyttäytymisen, elämänlaadun sekä työ- ja toimintakyvyn paranemiseen, hyväksyttävyyteen ja kustannusvaikuttavuuteen osana kokonaishoitoa. Tutkimusryhmää (prof. Timo Partonen THL, dos. Pilvikki Absetz Collaborative Care Systems, dos. Anu Ruusunen UEF, Virpi Kuvaja-Köllner UEF) johtaa yliopistonlehtori (emerita), vieraileva tutkija Outi Nuutinen.
Leg4Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä, Helsingin yliopisto, THL ja Luonnonvarakeskus
Leg4Life-hanke (2019-2025) tutkii, miten palkokasvit saataisiin yhä näkyvämmin mukaan suomalaisiin viljelykiertoihin ja ruokapöytiin. Tavoitteena on palkokasvien käyttöä lisäämällä saada aikaan yhteiskunnallinen muutos kohti terveellisempää ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää. Monitieteellistä hanketta johtaa apulaisprofessori Anne-Maria Pajari (Helsingin yliopisto). Ravitsemustieteisiin keskittyvässä työpaketissa tutkitaan Satu Männistön (THL) ja Essi Päivärinnan (Helsingin yliopisto) johdolla palkokasvien käytön yhteyksiä ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, kroonisten tautien esiintyvyyteen ja niiden riskitekijöihin sekä yksilö- että väestötasolla. Kuluttajahyväksyntä-työpaketissa tutkitaan Toivo Muilun (Luonnonvarakeskus) ja Hanna Konttisen (Helsingin yliopisto) johdolla kuluttajien asenteita palkokasveihin ja esimerkiksi tuuppauksen soveltuvuutta palkokasvien käytön lisäämiseen.
Lääketieteellinen ravitsemusfysiologia, Helsingin yliopisto
Ryhmän tutkimusaiheina ovat verisuonten ja suolen terveys: Menetelminä käytämme solu- ja eläinmalleja ja kliinisiä tutkimuksia. Verenpaineryhmä selvittää ravinnon vaikutuksia verenpaineeseen ja verisuonivasteeseen. Suoliryhmä tutkii ravinnon, lääkkeiden, alkoholin ja mikrobien vaikutusta suolen inflammaatioon ja läpäisevyyteen; painopisteinä ovat suolen paikallinen reniini-angiotensiini-aldosteronisysteemi sekä kortikosteronin ja serotoniinin tuotto. Mikrobiryhmä karakterisoi suolistobakteerien vaikuttavia molekyylejä, erityisesti niiden mahdollisia anti-inflammatorisia vaikutuksia. Kansainvälinen, nuorille tutkijoille tarkoitettu Nutrition Winter School järjestetään noin joka toinen vuosi. Tutkimusryhmän johtaja on professori Riitta Korpela.
Molekulaarinen ravitsemustiede, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla toimiva tutkimusryhmä pyrkii ymmärtämään ravinnon ja sen sisältämien yhdisteiden vaikutusmekanismeja elimistössä. Ryhmä hyödyntää useita kokeellisen ravitsemustutkimuksen malleja kuten kliinisiä interventioita sekä erilaisia eläin- ja solumalleja. Tutkimuksen kohteina ovat mm. kasviproteiinin lähteiden, ravintokuidun ja marjojen vaikutukset suoliston metaboliaan ja mikrobikoostumukseen sekä kroonisten sairauksien riskiin, erityisesti paksusuolisyövän biomarkkereihin. Nämä tutkimuksen kohteet liittyvät useissa meneillään olevissa hankkeissa kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen, kuten ScenoProt, SIMBA, ja Leg4Life. Tutkimusryhmän johtajana toimii molekulaarisen ravitsemustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajari.
Perheiden ravitsemus ja ruokakasvatus, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla toimiva Maikin tutkimusryhmä selvittää perheiden ravitsemusta ja elintapojen väestöryhmittäisiä eroja sekä kehittää ruoankäytön tutkimusmenetelmiä ja ruokakasvatusta. Parhaillaan tutkimuskohteina ovat päiväkotilasten elintavat (www.dagis.fi), kuluttajadatan hyödyntäminen tutkimuskäytössä (www.locard.fi) sekä eurooppalaiset lasten ja nuorten ruokakasvatuksen menetelmät (EIT Food School Network). Ryhmän on kehittänyt ja pilotoinut varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tueksi Myyrän mielikasvikset-sovelluksen, joka on vapaasti ladattavissa. Ryhmä tutkii myös ruoka-apua saavien sekä palvelualan työntekijöiden elintapoja. Tutkimusryhmän johtajana toimii ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola.
Ravitsemusepidemiologia, Itä-Suomen yliopisto
Päätutkimusalueemme on ravitsemusepidemiologia, joka tutkii ravitsemustekijöiden yhteyksiä sairauksien riskiin. Tutkimusaineistonamme on Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD), yksi kattavimmin tutkituista väestöaineistoista maailmassa. Lisäksi teemme kliinisiä kokeita, joista merkittävin on Finnish Vitamin D Trial (FIND), viisivuotinen tutkimus D-vitamiinilisän vaikutuksista sairauksien ehkäisyssä. Olemme mukana myös Kuopion syntymäkohorttitutkimuksessa (KuBiCo), jossa tutkitaan raskaudenajan altisteiden ja perimän vaikutuksia syntyvän lapsen ja äidin terveyteen. Tutkimusaineistojemme kautta olemme mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa. Olemme myös kehittäneet internet-pohjaisen ja automatisoidun frekvenssikyselyn suurten aineistojen käyttöön. Tutkimusryhmää johtaa apulaisprofessori Jyrki Virtanen ja dosentti Sari Hantunen.
Ravitsemustutkimus Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä
VTT:n Ruokaratkaisut-tiimin ravitsemustutkijat toimivat osana monitieteistä tutkijaverkostoa ja työskentelevät kuluttajatutkimuksen, elintarvikekehityksen, terveysteknologioiden ja aistinvaraisen tutkimuksen rajapinnassa. Tutkimuksemme tavoitteena on tukea terveyttä edistäviä ruokatottumuksia kehittämällä ruokaympäristöjä, elintapojen muutosta tukevia sovelluksia ja terveyttä edistäviä elintarvikkeita. Viimeaikaisia töitämme ovat Itä-Suomen yliopiston koordinoima tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke StopDia (STN 2016−2019), lasten ja nuorten ruokaympäristöön keskittynyt TERRA (VN TEAS 2019−2020) sekä Tampereen yliopiston kanssa toteutettava lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden teknologioita soveltava Augmented Eating Experience (Suomen Akatemia 2018−2022). VTT:llä työskentelevät ravitsemustieteilijät Saara Vanhatalo ja Eeva Rantala.
Ruokakasvatuksen ja syömiskäyttäytymisen tutkimusryhmä, Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusryhmässä on viime vuosina kohdistettu huomio erityisesti lasten ja nuorten, koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten aikuisten sekä suurentuneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien aikuisten syömiskäyttäytymiseen ja ruokakasvatukseen. Tutkimme, kuinka terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja voidaan tukea yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan tasoilla. Lisäksi tutkimme ruokahalua ja painoa sääteleviä mekanismeja fysiologian, tunteiden ja käyttäytymisen tasolla. Tavoitteenamme on kehittää uusia, vaikuttavia menetelmiä ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elintapaohjaukseen sekä ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeitamme ovat mm. KEHUVA, Maistuva Koulu, Ruokatutka, Ruokakunta ja StopDia. Tutkimusryhmän johtajana toimii yliopistonlehtori, dosentti Leila Karhunen.
StopDia - Elintavat, digitaaliset palvelut ja tyypin 2 diabetes, Itä-Suomen yliopisto, VTT ja THL
Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä toteutettiin vuosien 2016–2019 aikana StopDia – Tiedosta ratkaisuihin -hanke yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. StopDia-hankkeen tavoitteena oli luoda tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävä toimintamalli osaksi perusterveydenhuoltoa sekä tunnistaa väestöstä korkeassa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevat henkilöt ennen sairauden puhkeamista. Hankkeessa ja siinä toteutetussa elintapainterventiossa hyödynnettiin laajasti digitaalisia palveluja ja ryhmäohjausmallia, joissa myös ravitsemustekijät huomioitiin. Hankkeessa on ollut kattava edustus ravitsemustieteilijöitä Itä-Suomen yliopistosta ja THL:sta. StopDia-hankkeen tutkimusjohtajana toimii LT, dekaani, Jussi Pihlajamäki Itä-Suomen yliopistosta.
T2D-Data - Elintavat, digitaaliset palvelut ja tyypin 2 diabetes, VTT, Itä-Suomen yliopisto ja THL
Parhaillaan StopDia-hanke jatkuu VTT:n johtamana T2D-Data-hankkeena ja mukana yhteistyössä ovat Itä-Suomen yliopisto ja THL. T2D-Data-hankkeessa tutkitaan, mitkä taustatekijät (ml. ravitsemustekijät) selittävät elintapainterventioihin sitoutumista sekä millaiset elintapoihin liittyvät teot johtavat suotuisiin muutoksiin tyypin 2 diabeteksen riskitekijöissä. Hankkeessa hyödynnetään sekä StopDia- että suomalaista DPS-dataa. Tavoitteena on kehittää paremmin kohdennettuja ja yksilöllisiä palveluja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hyödyntää siinä esimerkiksi tekoälyä. T2D-Data-hankkeen tutkimusjohtajana toimii tutkimusprofessori Mark van Gils VTT:sta.
Varhainen ravitsemus ja terveys, Turun yliopisto
Turun yliopiston Biolääketieteen laitoksessa toimiva tutkimusryhmä on keskittynyt tutkimaan ravinnon, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiston vuorovaikutuksia terveyden säätelijöinä. Kiinnostuksen kohteina ovat myös käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Tutkimusryhmässä on meneillään useita tutkimuksia raskaana olevilla naisilla, heidän lapsillaan sekä esimerkiksi kouluikäisillä lapsilla. Tutkimusryhmän johtajana toimii ravitsemustieteen apulaisprofessori Kirsi Laitinen.
